Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Ensi talven varalta

Jättinietokset ovat kohta ”menneen talven lumia”. Onneksi. Kysyn nyt kuitenkin vielä kuka siis hoitaakaan ja mitä, kun lunta tupruttaa taivaan täydeltä, päivin öin.

NU:ssa katupäällikkö Markku Koskinen totesi, että ”kunnossapidolla on ollut haasteita”. Sehän kyllä huomattiin. Koskinen valottaa asiaa näin: ”Lain mukaan kiinteistöt vastaavat tonttiliittymiensä ja katualueen jalkakäytävien talvikunnossapidosta sekä kiinteistön / jalkakäytävän reunaan ja tonttiliittymään kadulta aurattujen lumivallien poistamisesta, kun ne ovat haitaksi liikenteelle ja liikkumiselle.”

Jokainen kiinteistön omistaja taatusti tarttuu kolaan, kun omalta tontilta ei pääse pois autolla, koska aura on työntänyt ajoradalta tukkeeksi korkean kynnyksen. Mutta kuka määrittelee, mikä määrä lumivallia on ”haitaksi liikenteelle” ja milloin yksityisten täytyy raijata ajoradan tukkivia lumivalleja tonttinsa pituudelta pois – jonnekin?

Kapealla kadullamme ei ole jalkakäytäviä ja kesäaikaankin tilaa on niukasti kahden henkilöauton kohdata, roska- yms rekoista puhumattakaan. Kuvasta näkee, miten katu on ojien täytyttyä muuttunut täysin yksikaistaiseksi. Välillä siihen on muodostunut myös ikävät urat, joita aura ei ole saanut lanattua pois. Tätä on jatkunut yli kaksi kuukautta, selvästi ”haitaten” liikennettä, mikä on johtanut vaaratilanteisiinkin autojen joutuessa peruuttamaan näissä onnettomissa keliolosuhteissa.

Naapuriemme kanssa vuokrasimme (ja maksoimme) pikku traktorin, jolla saimme omalta osaltamme ajorataa levennettyä turvallisemmaksi. En halua syyllistää ketään yksityistä, mutta Koskisen mukaan nuo kuvassa näkyvät lumetkin olisi kai pitänyt poistaa. Mutta minne ja miten, kun tilaa ei ole ja kolaaminen aika ylivoimaista yhdelle ihmiselle.

On ikävä ruikuttaa, mutta tässä eräs tapaus parin vuoden takaa: Tonttimme kohdalla olevan syvän avo-ojan puhtaanapito ja ruohonleikkaus on varsin hankalaa. Kysyin kunnalta, saisinko laittaa siihen putket ja täyttömaata. Itse maksaisin. Ei saa, koska se on kunnan maata. Kunta omistaa, mutta ”te pidätte puhtaana”. Ja virkailija lisäsi: ”Ei pitäisi hankkia kiinteistöjä, jos ei jaksa niitä hoitaa!” Totesin hänelle, että kunta kuitenkin iloitsee tänne muuttavista uusista veronmaksajista, johon virkailija: ”No, leikki leikkinä!”

Yhtenä talvena lunta oli niin vähän, että minäkin kolasin noin 2 kertaa. Miten nämä asiat hoidetaan kunnan budjetissa? Silloin säästyneillä rahoilla olisi ehkä voinut hankkia lisää kunnollista aurauskalustoa!