Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Päätoimittajalta Vertailu synnyttää huonovointisuutta

Hoitajista alkaneet lakot laajenivat tällä viikolla myös muihin ammattiryhmiin kunta-alalla. Tiistaista alkaen lakko sulkee muun muassa päiväkoteja ja kouluja pääkaupunkiseudulla ja muutamissa muissa isoissa kaupungeissa. Koronavuodet laittoivat varsinkin hoitajat tiukille, joten on ymmärrettävää, että hoitajat tahtovat arvostuksen näkyvän myös palkassa.

Kiinnostavaa lakoissa on se, että tavallisesti niiden taustalla on vertailu. Tehyn tamperelainen alueluottamushenkilö kiteytti palkkaongelman Aamulehdessä 13.3.: ”Me olemme merkittävästi jäljessä muita vastaavan koulutuksen saaneita aloja, jos verrataan vaikkapa insinööreihin.” Palkkakiistoissa ongelma ei siis välttämättä olekaan itse palkassa, vaan siinä, että joku toinen tienaa enemmän.

Kiinnostava psykologinen pohdinta olisi seuraava: Entä jos työnantaja korottaisikin esimerkiksi koko hoitoalan palkkoja vaikkapa tonnilla kuukaudessa – mutta samalla myös insinöörien palkat nousisivat tonnilla. Oltaisiinko Tehyssä ja SuPerissa tyytyväisiä vai olisiko edessä jälleen uudet palkkataistelut?

Aina on joku jolla menee paremmin.

Vertailu on varsin inhimillinen, mutta pidemmän päälle petollinen ominaisuus. Työelämässä vertailu voi toki olla tehokas väline palkkakiistoihin. Mutta yksityiselämässä sitä kannattaa välttää, sillä vertailu synnyttää aina tyytymättömyyttä ja huonovointisuutta.

Lähes kaikki suomalaiset elävät sellaisissa olosuhteissa, joista kehitysmaassa asuvat voivat vain haaveilla. Meillä on lämpimät kodit, sosiaaliturva, ilmainen koulutus. Mutta lukuisat suomalaiset kärsivät tyytymättömyydestä ja alakulosta. Ikään kuin mieltä puuttuisi jotain.

Vaikka omassa elämässä kaikki olisi hyvin, olemme katkeria ja tyytymättömiä, jos huomaamme että ystävällämme tai työkaverillamme menee hitusen paremmin.

Vertailun ongelma on se, että se vahvistaa puuteajattelua ja tunnetta siitä, että asiat ovat huonosti. Jos ihmisen tyytyväisyys perustuu siihen, miten hänellä menee suhteessa muihin ihmisiin, hän ei osaa koskaan olla onnellinen. Vertailu on loputon suo, sillä aina on joku jolla menee paremmin.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö omia olosuhteita kannattaisi pyrkiä edistämään. Mutta jokaisen kannattaa varoa, ettei vertailusta ja tyytymättömyydestä tule pysyvä olotila. Aika ajoin on hyvä pysähtyä näkemään se hyvä, mitä elämä on jo tarjonnut.