90-luvulla elettiin jännittäviä aikoja, kun yhä useammalle työpaikalle ja koteihin alkoi tulla käyttöön ihme nimeltä Internet. Maailma avautui vähintään 180 astetta. Netistä alkoi löytyä ties mitä kiinnostavia asioita. Jos oli kiinnostunut siitä, miltä näyttää Pisan torni, saattoi netissä matkata Italiaan ja katsoa sitä ulkoa ja sisältä. Matkatoimistossa käyntien sijasta olikin mahdollista varata itse lentoja ja majoituksia.
Toimittajan työhön netti toi aivan uuden ulottuvuuden. Oli helppo tarkistaa asioita, joita varten oli siihen asti pitänyt joko käyttää tietosanakirjaa, soittaa jollekin tai hankkia varmistus muulla tavoin.
Internet tarjosi mahdollisuuden myös uteliaille ihmisille selvittää kuka rakentaa omalle kylälle, kuinka vanha tietty julkkis on ja kenen kanssa hän seurustelee?
Yhtäkkiä kunnan päätöslistoja alkoi hävitä netistä.
Netin kulta-aikaa elettiin 2000-luvun alussa. Avoimuus ja tiedon määrä lisääntyi entisestään. Tuli myös sosiaalinen media. Esimerkiksi Facebookia käyttivät ensin ahkerammin nuoret ja kun vanhemmat löysivät sen 2010 tienoilla, niin nuoriso alkoi siirtyä muualle pois kalkkisten kuvioista.
Ehkä juuri näiden kalkkisten eli aikuisten ansiosta sosiaalinen media alkoi myös mennä väärään suuntaan. Aivan järkevän tuntuiset ihmiset alkoivat kirjoitella mitä sattuu omilla nimillään sekä haukkua muita sellaisilla sanoilla, että nuoriso olisi vastaavasta joutunut kotiarestiin.
Samaan aikaan huomattiin myös muualla, että avoimuus oli mennyt liian pitkälle. Tuli estoja ja varmistuksia ja tietosuoja-asetuksia. Yhtäkkiä kunnan päätöslistoja alkoi hävitä netistä ja nimiä mustattiin piiloon. Urheiluseuroissa pohdittiin kuumeisesti, voiko harrastajien kisaan osallistua Mikki tai Minni Hiiren nimellä? Välillä mentiin jopa ylivarovaisiksi tai sorruttiin naurettavuuksiin.
Maailma oli jo alkanut sulkeutua kovaa vauhtia ennen Ukrainan sodan alkamista, mutta se tietysti antoi lisäpontta siihen, että esimerkiksi vesi- ja sähkölaitokset ja monet muutkin piilottelevat osan tiedostaan netistä, jotta vihollinen ei pääsisi iskemään heikkoihin kohtiin.
On vaikea sanoa mikä on seuraava steppi netin ja avoimuuden suhteen. Tuskin ainakaan asiallista tietoa aletaan jakaa entistä enemmän.