Kirkolliskokouksella ei kuitenkaan ole oikeutta päättää seurakuntien tilojen käytöstä.
Keskustelussa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä Nurmijärven kirkoissa ovat sekoittuneet kaksi asiaa: tilojen käyttö ja kirkon avioliittokäsitys. Keskustelu lähti liikkeelle kirkkoherra Ari Tuhkasen Nurmijärven Uutisten 13.7. julkaisemasta haastattelusta, jossa hän sanoi, että Nurmijärven kirkoissa kaikkien parien vihkiminen ei ole sallittua. Keväällä kirkkovaltuustossa myös jätettiin aloite, jossa esitetään vihkimisen sallimista kirkoissamme. Kirkkovaltuutettu Leni Niinimäki perusteli aloitetta NU:ssa 20.7. Aloitetta käsiteltäneen elokuussa. Aloitteessa on siis kyse vain tilojen antamisesta vihkitoimitukseen, joka sinänsä on täysin Suomen lain mukainen toimenpide. Sitähän ei kirkko tai sen seurakunnat voi kieltää. Lain mukaan myös papit ovat oikeutettuja vihkimään, mihin kirkossa on virallisesti suhtauduttu nihkeästi. Monet papit ovat kuitenkin todellisuudessa jo vihkineet ja ovat siihen yhä valmiita. Kirkkoherra Tuhkanen kirjoitti NU:ssa 27.7, että ne seurakunnat, jotka sallivat samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen kirkoissaan, kiistävät kirkolliskokouksen oikeuden päättää asiasta. Kirkolliskokouksella ei kuitenkaan ole oikeutta päättää seurakuntien tilojen käytöstä. Siitä päättävät seurakunnat itse ja seurakunnassa kirkkoneuvosto sekä kirkkoherra yhdessä. Monet seurakunnat ovat sallineet kaikkien parien vihkimisen kirkoissaan, kuten lähellämme Sipoo ja Loppi. Kaikki parit vihitään myös mm. Helsingin, Turun ja Oulun tuomiokirkoissa sekä joissakin Espoon seurakunnissa. Keskeinen perustelu näillä seurakunnilla on ollut seurakuntalaisten yhdenvertaisuus. Tilojen käyttöä ei niiden mielestä voida evätä osalta seurakuntalaisia ja sallia toisille. Sen sijaan kokonaan toinen kysymys on kirkon avioliittokäsitys. Se on kirkolliskokouksen mandaattiin kuuluva asia. Kirkolliskokous ei ole kyennyt hyväksymään kaikkien parien kirkollista vihkimistä tiukkojen määräenemmistövaatimusten vuoksi. Neljäsosa edustajista voi estää sen jopa kymmenien vuosien ajan kuten tapahtui papin viran avaamisessa naisille. Ihmisillä, joita tämä aviokysymys varsinaisesti koskee, ei ole aikaa odottaa vuosikausia ja he kuitenkin haluaisivat tulla kirkossa vihityksi tai siunatuksi. Käytännössä se on jo mahdollista niissä kirkoissa, jotka sen sallivat, siis vaikkapa Turun tuomiokirkossa. Moni pari kuitenkin haluaisi vihkimisen tapahtuvan juuri heidän kotikirkossaan.