Suomalaiset pääsevät seuraavan puolen vuoden aikana käyttämään äänioikeuttaan peräti kaksi kertaa. Seuraavat eduskuntavaalit ovat keväällä huhtikuun alussa. Eduskuntavaaleihin on tähän mennessä asettautunut ehdolle kymmenkunta nurmijärveläistä ehdokasta.
Ennen eduskuntavaaleja äänestämään pääsee seurakuntavaaleissa. Niissä ennakkoäänestys on parhaillaan käynnissä, ennakkoon voi äänestää lauantaihin saakka. Varsinainen vaalipäivä on 20. marraskuuta. Vaaleissa valitaan luottamushenkilöt päättämään seurakuntien tärkeistä asioista, kuten kirkollisveroprosentista ja tilojen käytöstä.
Aktiivinen äänestäminen eduskunta- ja seurakuntavaaleissa on länsiarvojen puolustamista.
Nurmijärven seurakuntavaaleissa on tänä vuonna 80 ehdokasta. Määrä on selvästi vähemmän kuin edellisissä vaaleissa. Vuonna 2018 seurakuntavaaleissa oli 99 ehdokasta ja vuoden 2014 seurakuntavaaleissa ehdokkaita oli 104.
Nurmijärveläisten seurakuntavaaliehdokkaiden ajatuksiin voi tutustua verkossa olevassa vaalikoneessa, joka löytyy osoitteessa seurakuntavaalit.fi/vaalikone. Vaalikoneessa yksi eniten ehdokkaita jakava kysymys on se, pitäisikö Nurmijärven kirkon ovet avata samaa sukupuolta olevien vihkimistä varten. Osa ehdokkaista puolustaa ajatusta, osa taas on jyrkästi sitä vastaan.
Seurakuntavaalien äänestysprosentti ei perinteisesti muihin vaaleihin verrattuna ole ollut kovin korkea. Seurakuntavaaleissa pätee kuitenkin sama periaate kuin muissakin vaaleissa: vain äänestämällä voit vaikuttaa.
Äänestäminen on myös kannanotto Ukrainan sodan taustalla olevaan jakoon demokraattisten ja itsevaltaisten valtioiden ideologisessa sodassa. Äänestäminen on demokraattisten valtioiden ydinoikeus. Demokratian vajetta tai kokonaan sen puutetta esiintyy Venäjän lisäksi muutamassa itänaapuria tukevissa maissa kuten Kiinassa ja Pohjois-Koreassa. Sananvapauden ja äänioikeuden merkityksen huomaa vasta, jos ne viedään kansalaisilta pois. Aktiivinen äänestäminen eduskunta- ja seurakuntavaaleissa on länsiarvojen puolustamista.