Nuo otsikon sanat liittyvät vahvasti seurakuntamme voimassa olevaan strategiaan ”onnistumissuunnitelmaan”, jonka laadinnassa olin mukana. Sen yhdessä kolmesta painopistealueesta korostetaan vuorovaikutusta ja läsnäoloa. Toimitaan niin, että ihmisten välinen vuorovaikutus, kunnioittava kohtaaminen ja yhteisöllisyys lisääntyvät. Mennään ja toimitaan siellä, missä ihmiset luontaisesti ovat.
Seurakunnassamme on kauniilla ja kiitosta ansaitsevalla tavalla toteutettu tuota läsnäolon ja kohtaamisen periaatetta Kirkonkylän ja Rajamäen hautausmailla ja kappeleissa erityisesti pyhäinpäivänä ja jouluaattona. Tuolloin ihmiset käyvät paljon läheistensä haudoilla. Siunauskappeli on ollut avoinna ja seurakunnan työntekijä yhdessä vapaaehtoisen kanssa on paikalla kohtaamisen, hiljentymisen ja musiikin kautta.
Paitsi erityisesti juhla-aikoina niin kaikkineen hautausmaa on merkityksellinen ja monien muistojen paikka meille ihmisille. Joillekin hautausmaa on lähes ainoa seurakunnan ylläpitämä paikka, jossa käydään säännöllisesti. Monissa seurakunnissa on toiminut jo vuosia niin sanottu hautausmaapappi, joka on pääsääntöisesti arkipäivisin kesäaikana muutaman tunnin ajan hautausmaalla. Tämä käytäntö on syytä jalkauttaa myös Nurmijärven hautausmaille. Seurakunnan työntekijä voi olla kenen tahansa kohtaamista ja keskustelua kaipaavan käytettävissä, oli kyseessä sitten satunnainen vierailija tai haudalle kukkia ja kynttilöitä laittamaan tullut omainen.
Kirkko elää keskellä muuttuvaa maailmaa. Sen tulee sekä tuntea ympäröivän yhteiskunnan muutokset että pysyä uskollisena pysyvälle tehtävälleen. Nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa uudet löydöt ja luovat toimintatavat ovat tärkeitä. Vanhentuneesta tulee voida luopua ja uudelle tulee tehdä tilaa.
Seurakuntamme elämän ja toiminnan suunta tulee olla toisen kohtaaminen, lähimmäinen. Tärkeää on läsnäolo, toivon ja rukouksen ilmapiiri. Elävä seurakunta on läsnäolon seurakunta.
Kenttärovasti
Seurakuntavaaliehdokas