Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Pianotehtaan juhlat ja muita merkkipäiviä

Marraskuussa käytyjen seurakuntavaalien aikoihin nousi mieleeni tapaus 1980-luvun alusta, kun tulin ensimmäisen kerran valituksi kirkkovaltuustoon. Vaalien jälkeen oli Hellas-Pianolla Rajamäellä juhla, johon oli kutsuttu paljon toimittajia. Se saattoi olla vuonna 1901 perustetun pianotehtaan 80-vuotisjuhla.

Isäntäväkeä tervehtiessäni onnitteli talousjohtaja Tellervo Mäkelä minua vaalimenestyksestä. Se jäi nuoren toimittajan ja tulevan luottamushenkilön mieleen.

Juhlassa tapahtui muutakin mieleen painunutta. Osanottajien kesken arvottiin piano, jonka voitti muistaakseni Kauppalehden toimittaja.

Onnekas arpavoittaja ei kuitenkaan ottanut voittoa vastaan.

Pohdin, mitä minä olisin silloin tehnyt vastaavassa tilanteessa? Nyt ehkä ymmärtäisin, ettei noin arvokkaan voiton vastaanottaminen olisi ollut toimittajalle sopivaa, mutta 40 vuotta sitten, ehkä… Perheeseemme kyllä hankittiin piano, ostamalla, muutama vuosi myöhemmin lasten kasvettua, tietysti Hellas.

Silloin elettiin suomalaisen pianon huippuaikaa. Tällä vuosituhannella pianonvalmistus kävi Suomessa kannattamattomaksi ja se loppui myös Nurmijärvellä.

Mieleen nousi muitakin muistoja toimittajan työstä 1980-luvulla. Silloin tehtiin paljon juttuja syntymäpäiviä viettäneistä. Se oli tapa tehdä henkilöjuttuja ja jossain muodossa se toimii vieläkin. Luen yhä aina lehdistä syntymäpäivä- ja muistojutut. Ei mikään ole niin kiinnostavaa kuin ihmiset.

Rajamäellä olin kerran haastattelemassa miestä, joka oli kotoisin Pohjanmaalta. Hän tarjosi kahvit, kuten haastateltavat usein tekivät.

Halukkaasti tartuin kahvikuppiin ja pullaan, mutta ensimmäisen siemauksen kanssa oli käydä huonosti. Kahvi maistui minusta omituiselta.

Minulle selvisi myöhemmin, että mies oli laittanut kahvin sekaan suolaa, kuten kai Pohjanmaalla on tapana. En ottanut toista kuppia.

Toinen useammin toistuva tilanne merkkipäivähaastatteluissa oli, kun haastattelin perheen isäntää olohuoneessa, että emäntä aina välillä vastasi keittiöstä, ”miten asia oikeasti oli”. Se oli hieman kiusallista. Saattoi käydä niin, että lopulta toimittaja alkoikin kysyä suoraan keittiön puolelta.

Kirjoittaja on nurmijärveläinen ex-toimittaja ja kuntapäättäjä (kok.).