Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Sisäpiiritoimintaa Keusotessa

Kuntayhtymä-soten muuttuessa nyt vuoden alusta hyvinvointialue-soteksi (”hv-sote”), on tullut yhä räikeämmin esiin, millaista peliä soten yhtymäjohto pienen sisäpiiri-poliitikkojoukon myötävaikutuksella on harjoittanut Keusoten perustamisesta 2019 alkaen.

Viimeisin räikeä kuvio on syntynyt syyskuussa, kun Pirjo Laitinen-Parkkonen ei saanut luottamusta yhtymävaltuustolta, vaan uusi johtaja Mikko Komulainen valittiin tehtävään äänin 35–33.

Tämän jälkeen on käynyt vihdoinkin selväksi, millaista sisäpiiripeliä on pelattu pienen poliitikkoporukan toimesta jo Keusoten alusta alkaen.

Ei se kaikille ole ollut suinkaan yllätys näiden neljän vuoden aikana, mutta meidän tavallisten kuntalaisten ja toivottavasti suuremman osan poliittisista päättäjistä kannalta katsottuna se kertoo, kuinka heikosti ja olemattomilla vaikutusmahdollisuuksilla koko sote-hallinto toimii.

Usein on mahdotonta ymmärtää, mitä päätöksestä käytännössä seuraa.

Tästä kertoo selvää kieltään, että sote-virkakoneisto valmistelee ja näyttää valmistelevan hv-muodossa yhä edelleen päätökset ns. viittä vaille valmiiksi ilman minkäänlaista vuorovaikutusta ja vaikuttavuusselvityksiä.

Vieläpä niin vaikeaselkoisesti hallinnollista kapulakieltä käyttäen, että usein on mahdotonta oikeasti ymmärtää, tietämisestä puhumattakaan, mitä tehdystä päätöksestä käytännössä seuraa.

Tämä suoraan sanottuna on sote-hallinnon kumileimasintoimintaa, jota valitettavasti harrastetaan muillakin sote-alueilla.

Tuota valtaa käyttävien listalla näkyvät jo useasti lehdistön palstoilla tätä sisäpiiritoimintaansa selittelevät Helinä Perttu (aluehallituksen täysipäiväinen puheenjohtaja), Sirkka Rousu, Irma Pahlman ja Annika Kokko.

Viimeksi mainittu kunnostautui taannoin, kun Laitinen-Parkkosen pyynnöstä ja Kokon toimesta esitettiin hänelle hallituksessa 50 000 euron koulutusmäärärahaa Harvardin yliopistoon suorittamaan opintoja, joista hänellä oli jo Suomessa suoritettu tutkinto olemassa.

Kun esitys kaatui hallituksessa (huomatkaa) vasta poliitikkojen kaksivaiheisessa äänestyspäätöksessä, niin muutamaa viikkoa myöhemmin esitys muuttui 3 x 15 000 euron määrärahaksi kolmelle vuodelle. Ja sen nuo päättäjät hyväksyivät.

Nimet löytyvät kyllä pöytäkirjoista, kun vaan viitsi kaivaa esiin vastaisen varalle.

Tällaiselle toiminnalle on suomen kielessä hyvinkin täsmällinen sanailmaisu.

Kirjoittaja on sote-veteraani 15 vuoden kokemuksella, Nurmijärvi