Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Koululiikunnan vaikutus nuorten liikkumiseen – epäonnistumisesta joutunut jopa punnertamaan salin keskelle

Lukiessani päätoimittaja Riikka Jokisen kirjoitusta (NU 4.1.22) nuorten fyysisen kunnon huonontumisesta en voinut olla miettimättä koululiikunnan vaikutusta asiaan. On totta, että malli liikkumiseen ja aktiiviseen elämäntapaan tulee kotoa.

Sen sijaan koululiikunnalla voi olla jopa haitallinen vaikutus, jos liikuntatunnit ovat liikunnan ilon sijasta tiukkaa suorittamista, komentelua ja jopa lannistamista. Luulin, että tällainen liikunnan ”opetus” olisi jäänyt kauas historiaan, mutta edelleen tässä kunnassa jo alakoulussa lasten liikuntatunneista voi liikunnan ilo olla todella kaukana.

Lapset eivät hyödy pilkun tarkasta sääntöjen kyttäämisestä.

Me olemme liikunnallinen perhe, harrastamme monipuolisesti niin talvi- kuin kesälajeja, mutta koululiikuntaa lapsemme on alkanut inhota. Tämä vaikuttaa myös muuhun liikuntaintoon, koska monesta koulussa harjoitellusta lajista on jo ehtinyt tulla huono kokemus.

Lapset, jotka vielä leikkivät vapaa-ajallaan, eivät hyödy pilkun tarkasta sääntöjen kyttäämisestä ja jatkuvasta suoritusten korjaamisesta.

Kaiken huipuksi liikuntaa käytetään myös rangaistuksena, eli epäonnistumisesta liikuntatunnilla on jopa joutunut punnertamaan salin keskelle. Onko ihme, että liikuntaan alkaa liittyä kielteisiä ajatuksia, jos jo alakoulussa lapsia kohdellaan näin?

Opetusmetodien tarkastelu on paikallaan kaikkien liikuntaa opettavien toimivien osalta. Liikunnan ilo, kannustaminen ja positiivinen ote liikuntaan pitää alkaa jo alakoulusta ja tämä tukee liikunnalliseen elämäntapaan kasvamista.