Luterilainen kulttuuri ja tavat näkyvät kautta koko suomalaisen yhteiskunnan.
Nurmijärven Uutisissa lauantaina 22.4. Toimittajalta-palstalla viitataan toisaalla samassa lehdessä olevaan juttuun uskonnonopetuksesta ja elämänkatsomustiedosta. Kyseisten juttujen kokonaisuus edellyttää joitakin tarkennuksia.
Toimittajalta-palstalla viitataan tunnustukselliseen koulun uskonnonopetukseen. Uskonnonopetus ei ole tunnustuksellista. Teksti puhuu myös valtionuskonnosta ja valtionkirkosta. On kuitenkin huomattava, että tällaisiakaan ei Suomessa ole. Valtionkirkkojärjestelmä on Suomessa purettu jo vuonna 1870.
Maassamme on valtionkirkon sijaan kansankirkko. Kansankirkko tarkoittaa muun muassa sitä, että edelleen valtaosa suomalaisista kuuluu kansankirkkoihimme, siis evankelis-luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon.
Valtionhallinnon ja kansankirkon yhteistyö näkyy esimerkiksi siinä, että kirkolta pyydetään lausuntoja lakimuutoshankkeista tai että valtiopäivien aloittamisen yhteydessä vietetään jumalanpalvelusta. Kaikkiaan kirkko on julkisoikeudellinen toimija erotuksena kolmannesta sektorista.
Yleensäkin luterilainen kulttuuri ja tavat näkyvät kautta koko suomalaisen yhteiskunnan. Monin paikoin jopa niin tuttuina, että emme aina edes enää huomaa tätä. Kuitenkin esimerkiksi yliopistot, sosiaaliturva, jopa sairaanhoito ovat syntyneet käytännössä kirkon ansiosta. Samoin kielenkäyttömme on täynnä Raamatun ja kirkon sanastoa – kuuntelemme sujuvasti esimerkiksi siitä, kuinka eduskunta siunaa hallituksen toimet.
Tämä kaikki puoltaa uskonnonopetuksen asemaa jo koko kulttuurimme - ja muiden kulttuurien ja katsomusten - ymmärtämisen vankan perustan luomisessa.
Kriittistä huomiota kannattaa kiinnittää median usein suosimaan käytäntöön pyytää kommentteja – kuten kyseisessäkin NU:n jutussa tapahtui – vain vapaa-ajattelijoilta.
Toimittajilla on toki oikeus valita näkökulma juttujen tekemiseen, mutta kannattaa muistaa, että Vapaa-ajattelijoissa järjestönä jopa koko maata ajatellen on arviolta vain noin 1000 jäsentä. Tätäkin taustaa vasten lienee kohtuullista ajatella, että nyt esillä olevien tekstien kaltaisissa lehtijutuissakin asioiden tasapuolisen käsittelyn turvaamiseksi kysyttäisiin kantoja myös kirkon edustajilta, joita meitä kirkon jäseniä on yli 3,6 miljoonaa eli yli 3000 kertaa enemmän kuin vapaa-ajattelijoita yhdistyksessään.
Kirjoittaja on Nurmijärven seurakunnan kirkkoherra