Ikäihmisiä kiinnostaa erityisesti, miten jatkossa sosiaali- ja terveydenhuolto pelaavat.
Otsikon mukaisesti pitäisi eläkeläiset jakaa ikäryhmiin. Palvelutarpeet ovat hyvin erilaisia eläkeiän alkaessa tai parikymmentävuotta myöhemmin. Näitä eroja ei yhteiskunnassa kuitenkaan valitettavasti huomioida tarpeeksi palveluita suunniteltaessa ja toteutettaessa, vaan eläkeläisiä käsitellään usein yhtenä ryhmänä.
Suomeen tehdään nyt uutta hallitusta. Löytyykö yhteinen tekemisen henki? Mikä muuttuu ja miten, haasteita on? Talous on saatava kestävälle pohjalle. Meitä ikäihmisiä kiinnostaa erityisesti, miten jatkossa sosiaali- ja terveydenhuolto pelaavat. Näyttää siltä, että se, mitä meille sote-uudistuksessa luvattiin, ei ainakaan vielä ole toteutunut. Lääkärille pääsy, kotihoito, omaishoito, hammashoito, ympärivuorokautinen tehostettu hoito ja muut ihmisten ja erityisesti ikäihmisten tarvitsemat palvelut eivät toimi luvatulla tavalla. Takaisinsoittoa odotetaan tai jonotetaan pitkäänkin.
Mistä tämä johtuu? Tuntuu siltä, että ennen asiat hoituivat paremmin. Onko nykyjärjestelmä liian byrokraattinen? Pääasia pitäisi olla itse substanssi, eli resursseja lisää hoitoon ja hoivaan. Missä vika, johtamisessako? Näitä asioita seuraavat ja näihin asioihin ottavat kantaa vanhusneuvostot niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla, eläkeläisjärjestöt ja monet kolmannen sektorin toimijat. Nämä kaikki organisaatiot ottavat kantaa ja pyrkivät informoimaan ja vaikuttamaan päättäjiin. Tämä on ikäihmisten edunvalvontaa.
Näin kesän kynnyksellä pitää ajatella myös positiivisesti, helposti huomataan vain negatiivisia asioita. No mitä positiivista? Moni asia on meillä Suomessa hyvin. Olemmehan maailman onnellisin kansa. Aina emme sitä itse edes huomaa arkisten haasteiden ja kiireiden keskellä. Pysähdytään välillä. Uskotaan parempaan tulevaisuuteen ja rakennetaan positiivisin mielin parempaa.
Jorma Niinistö
Kunnallisneuvos, Nurmijärven ja hyvinvointialueen vanhusneuvostojen jäsen ja Uudenmaan senioripiirin puheenjohtaja