Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Oppia ulkoilun ohella – ympäristökasvattajat vievät alakoululaiset ulos oppimaan

Mihin lajittelet perunankuoret?

– Biojätteeseen.

Mihin tyhjä shampoopullo kuuluu?

– Muovinkeräykseen.

Lepsämän koulun 3A-luokan Tomas, Topias, Oskari ja Jooa vastaavat oikein kierrätysaiheisiin kysymyksiin, ja he voittavat tällä kertaa pihakimblen. Kimble on pelinä varmasti monelle tuttu, mutta pihakimblen Lepsämän kouluun ovat tuoneet luokanopettajat Eerika Halme ja Kaisa Mustonen Pihakimblessä yhdistyy ulkona olo, liikunta ja ympäristötieto.

Halme ja Mustonen valmistuivat viime joulukuussa Suomen ympäristöopiston, SYKLIN, ympäristökasvattajiksi. Luokanopettajien uusi lisätutkinto näkyy omien luokkien toiminnassa, mutta sen lisäksi he ovat tutoroineet viime syksystä lähtien muitakin Nurmijärven alakouluja. Tutoroinnin ideana on ollut jakaa opettajille ja oppilaille vinkkejä siitä, miten opintoja voi viedä ulos.

– Melkein mitä vaan voi opiskella ulkona ja oppilaat nauttivat kun pääsevät tekemisen ohessa oppimaan, Halme ja Mustonen kuvaavat.

Mustosen opettaman 3A-luokan oppilaat kertovat päässeensä opettelemaan ulkona niin matikkaa, äidinkieltä, ympäristötietoutta, kuvaamataitoa kuin liikuntaa. Ja suurin osa opista tulee ihan huomaamatta.

Oppilaita kuunnellessa käy ilmi, että monen mielestä parasta ovat olleet luontoretket. Tomas, Topias, Oskari ja Jooa kertovat käyneensä bongaamassa pellolla ja metsässä lintuja. He kertovat nähneensä tai kuulleensa mm. sinitiaisen, käpytikan, mustarastaan ja joutsenia.

Pean, Pinjan, Maijan, Emilia M:n ja Emilia H:n mielestä parasta ovat puolestaan olleet luokkaretket Taaborille ja Märkiöön. Mutta niiden lisäksi he ovat tykänneet puiden tunnistuksesta sekä asiantuntijahipasta, jossa testataan mm. kertotauluosaamista.

– Ulkona on yleensä enemmän tekemistä, niin se on kivaa. Mutta ei ehkä koko päivää. Vaan sillai sopivasti, tytöt miettivät.

– Mulle on jäänyt parhaiten mieleen tammenterhojen istutus. Kaivoimme kuopan koulun takapihalle ja keväällä käydään sitten kattomassa onko niistä tullut mitään, Samuel kertoo.

– Talonmies-leikki ja sellaset on kivoja, kun saa olla ulkona. Se on vähän vapaampaa, niin siksi kivaa, Patrik, Antti, Lucas ja Joose jatkavat.

Mette, Essi, Emilia P. ja Seela listaavat suosikikseen pihakimblen lisäksi suurennoskuvien teon. Siinä oppilaiden tehtävä oli rakentaa esimerkiksi perhosen kuvan perusteella oma isompi perhonen eri luonnonmateriaaleista.

Pihakimblestä he ovat puolestaan oivaltaneet tärkeän jujun.

– Pihakimble on kiva, kun sitä voi tehdä erilaisilla kysymyksillä. Meillä oli kierrätyskysymyksiä, mutta ne vois olla vaikka matikkaa, tytöt ehdottavat.

Halme ja Mustonen ovatkin ylpeitä siitä, miten lepsämäläiset ovat jo sisäistäneet ulkoluokkaidean. Oppilaat tietävät jo, että ulkona tehtävä juttu liittyy johonkin oppiaineeseen ja usein toiminnassa yhdistetään eri oppiaineita. Esimerkiksi linturetken jälkeen linnuista taiteiltiin kuvat luokan seinälle ja samalla opeteltiin äidinkieltä kirjoittamalla linnuista kuvauksia.

– Kaikki tekeminen on osa isompaa kokonaisuutta, eikä irrallisia juttuja.

– Ja joka päivä ei suinkaan tehdä retkiä, vaan suurin osa ulkoilusta tapahtuu koulun pihassa. Ja ulkona ollaan myös kelin mukaan, Mustonen kertoo.

Halme ja Mustonen kertovat saaneensa kimmokkeen ympäristökasvattajiksi opiskelemisesta, kun molemmat halusivat kehittää omaa osaamistaan. Opinnot he suorittivat oman työnsä ohella.

– Taustalla on ajatus siitä, että luonto ja ulkona olo tulisivat oppilaille osaksi arkea ja suhde luontoon säilyisi läpi elämän. Kiinnostus luontoa kohtaan herää jo pienenä, kun pääsee liikkumaan ja kokemaan luonnossa oloa.

– Ulkona tekeminen kasvattaa myös luottamusta oppilaiden ja opettajan välillä, kun oppilaat eivät istukaan pulpetissa, vaan touhuavat vapaammin. Ja ulkona tekeminen on loistava ryhmäyttäjä, kun toiminta vie mennessään.