Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Uudellamaalla hätyytellään tulvarajoja – Lepsämänjoen pinnan ennustetaan vielä nousevan

Viikonlopun runsaat sateet ovat saaneet joet tulvimaan Uudellamaalla.

Suomen Ympäristökeskus kertoo tiedotteessaan, että mm. Keravanjoen pinta on noussut nopeasti ja nousee ennusteen mukaan tulvarajan yli tämän päivän aikana. Vantaanjoki on myös noussut lähelle tulvarajaa Riihimäellä ja Espoonjoki on nousemassa Kirkkojärvellä tulvakorkeudelle.

Nurmijärvelläkin vedet ovat hyvin korkealla ja mm. Palojoen vedenpinta nousi sunnuntain ja maanantain välillä korkeammalle kuin kertaakaan kuluneen vuoden aikana. Palojoen vedenvirtaaman on kuitenkin ennustettu kääntyvän laskuun.

Sen sijaan Lepsämänjoen vedenpinnan ennustetaan vielä nousevan. Korkeimmillaan vedenpinnan ennustetaan olevan tiistaina ja helmikuun lopussa. Samoin Klaukkalan tuntumassa olevan Luhtaanmäenjoen vedenpinnan ennustetaan vielä nousevan.

Nurmijärven kuntakin muistuttaa nyt kotisivuillaan, että kaikki sadevedet eivät nyt mahdu viemäriin, vaikka tukosta ei olisikaan. Sen takia kunta toivoo asukkailta malttia.

Ympäristökeskus kertoo, että leudon ja sateisen talven seurauksena myös järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskitason yläpuolella koko maassa lukuun ottamatta Lappia. Esimerkiksi Valkjärvellä vedenpinta on noin kymmenen senttiä korkeammalla kuin tähän aikaan aiempina vuosina keskimäärin.

Suurista järvistä muun muassa Päijänne ja Keitele ovat nousussa ja jo tyypillisen kevättulvahuipun tasolla. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus voi nousta maalis-huhtikuun aikana tulvarajan yläpuolelle. Saimaan vedenkorkeus on myös ajankohtaan nähden harvinaisen nopeassa nousussa, mutta vielä helmikuun ajan selvästi normaalivyöhykkeen sisällä.