Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Miehet ehtivät katsoa telkkaria ja liikkua, aktiivisilla naisilla tilanne on erilainen

Iso osa säännöllisesti liikkuvista aikuisista miehistä katsoo televisiota jopa enemmän kuin vähän liikkuvat miehet.

Sen sijaan liikunnallisesti aktiiviset naiset katsovat televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset, kertoo tuore tutkimus.

Jyväskylän yliopistossa on selvitetty, miten suomalaisten aikuisten television katseluun käytetty aika on yhteydessä heidän vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteensa kymmenen vuoden seuranta-aikana.

Television katselu on tutkimusten mukaan terveyden kannalta haitallisimpia istumisen muotoja.

Aktiivisesti liikkuvat naiset katsoivat televisiota harvoin yli kolme tuntia päivässä. He katsoivat muutenkin televisiota vähemmän kuin vähän liikkuvat naiset.

Yllättäen tulokset olivat miehillä hieman erilaiset. Kun aktiivisesti liikkuvia miehiä verrattiin vähän liikkuviin miehiin, aktiiviliikkujat katsoivat televisiota useammin kaksi tuntia ja harvemmin vain yhden tunnin päivässä.

Aktiivisesti liikkuvilla miehillä näytti olevan aikaa niin runsaampaan television katseluun kuin liikuntaan.

Yksi selittävä syy voi olla erilaiset syyt liikunnan harrastamiseen, arvelee yliopiston tiedotteessa erikoistutkija Xiaolin Yang Likes-tutkimuskeskuksesta.

– Miehillä yleisimpiä syitä ovat elämyksellisyys ja kilpaurheilu, jotka voivat motivoida myös television katsomiseen, esimerkiksi urheilun seuraamiseen.

Naisilla puolestaan terveydestä huolehtiminen on tärkeä liikunnan peruste ja he voivat siksi vältellä television katselua.

Toinen selitys voi löytyä ajankäytöstä ja kotitöihin käytetystä ajasta.

– Suomalaiset naiset käyttävät keskimäärin tunnin päivässä enemmän aikaa kotitöihin kuin miehet. Näyttää siltä, että aktiivisesti liikkuvilla naisilla vapaa-aika kuluu muihin asioihin kuin television katseluun, pohtii väitöskirjatutkija Irinja Lounassalo Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Tutkimus on tehty Likes-tutkimuskeskuksessa ja Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa yhteistyössä Turun ja Tampereen yliopiston ja australialaisen Southern Queensland Universityn kanssa.