Alennettujen päiväystuotteiden ostaminen ei ole enää noloa vaan harkittua kuluttamista – "Lähdemme toisinaan yhdeksältä kauppaan metsästämään alennustuotteita", Niko Tissari sanoo

Anna Kuisma ja Niko Tissari pyrkivät ajoittamaan ruokaostoksensa iltaan, jolloin alennukset ovat suurimmillaan. Susanna Vilpponen

toimitus

Niko Tissari ja Anna Kuisma ovat tulleet iltayhdeksän aikaan ruokaostoksille. He katselevat kaupan hyllyjä tarkasti nähdäkseen, löytyykö sieltä alennettuja tuotteita.

– Asumme kaupan vieressä, ja lähdemme toisinaan yhdeksältä kauppaan metsästämään alennustuotteita. Enimmäkseen täältä löytyy leipää, jota laitamme pakkaseen, Tissari kertoo.

Runsaat kaksi vuotta sitten S-ryhmän kaupat alkoivat myydä punalaputettuja tuotteitaan 60 prosentin alennuksella kaupan viimeisinä aukiolotunteina. Punalaputuksella tarkoitetaan vanhenemassa oleviin tuotteisiin laitettavaa alennustarraa, jossa on useimmiten alennusprosenttina 30.

Kuluttajat ovat vastaanottaneet ilta-alennukset innolla. Yli miljoona suomalaista on hyödyntänyt ilta-alea.

– Alelaputettuja tuotteita etsivän on oltava ajoissa, sillä tuotteet ovat haluttuja. Iltayhdeksän jälkeen niitä ei enää yleensä ole kovin monta jäljellä hyllyissä, kertoo S-ryhmän ryhmäpäällikkö Sari Ristaniemi.

Myös Tissari ja Kuisma ovat huomanneet, että esimerkiksi lihaa ei enää juuri näy kello yhdeksän jälkeen.

– Lihat taitavat mennä jo päivän aikana, kun tuotteiden alennusprosentti on 30, he arvelevat.

Myös muut kaupat myyvät hävikkiruokaa alennetuin hinnoin. K-ryhmän myymälöissä jokainen kauppias voi kauppakohtaisesti päättää, myydäänkö kaupassa viimeisen käyttöpäivän tuotteita alennettuun hintaan.

K-ryhmän vastuullisuuspäällikkö Timo Jäsken mukaan keskustelua käytännön yhtenäistämisestä K-ryhmän sisällä on käyty. Toistaiseksi on kauppiaslähtöistä, millaisia alennustuotteita K-kaupoista löytyy.

Myös kauppaketju Lidl aloitti lyhyen säilyvyysajan tuotteiden hukka-alen aamuisin marraskuussa.

Alennetuista tuotteista suosituimpia ovat liha- ja kalatuotteet sekä valmisruoat. Myös Marja Suojärvi löytää niitä toisinaan kaupoista.

– Joskus tulee käytyä yhdeksän jälkeen kaupassa. Silloin katselen, löytyisikö joitain tavallista erikoisempia tai kalliimpia tuotteita. Toisinaan on löytynyt esimerkiksi lihaa, kalaa tai juustoja.

Kuva:

Alennettujen tuotteiden tarkoituksena on vähentää myymälöissä syntyvää hävikkiä. Molemmat Suomen suurimmista kauppaketjuista ovat onnistuneet tässä erinomaisesti kymmenessä vuodessa.

Kaupat kehittävät jatkuvasti uusia keinoja hävikin vähentämiseksi. Tärkeitä tapoja ovat esimerkiksi oikeanlaiset pakkaukset, säilytyslämpötilat ja tuotteiden kuljetus. Myös kaupan aukioloaikojen sääntelyn purkaminen on vaikuttanut hävikkiin.

Eniten hävikkiä minimoi kuitenkin kysyntää vastaavan valikoiman ylläpito.

– Kaupoille ruokahävikin vähentäminen on tärkeää niin taloudellisesta kuin vastuullisesta näkökulmasta, Sari Ristaniemi kertoo.

Timo Jäsken mukaan ruokakaupalla on iso rooli ilmastonmuutostyössä. Tällä hetkellä K-ryhmässä edistetään kuluttajilta ostamatta jääneiden tuotteiden hyödyntämistä uusiokäyttöön. Esimerkiksi kolhiintuneet omenat tai pilkkuuntuneet banaanit ovat hyviä raaka-aineita lisäarvotuotteisiin.

Kauppiaat voivat siis tarjota hävikkiin meneviä tuotteita yrityksille, jotka tekevät niistä uusia tuotteita.

– Leivästä voidaan tehdä olutta tai omenoista mehua. Lisäarvotuotteet ovat tulevaisuuden iso kehityskohde, johon haluamme yrityksiä kannustaa, Jäske kertoo.

Sari Ristaniemi lupaa, että S-ryhmän ilta-ale tulee jatkumaan.

– Lyhyen säilyvyysajan takia tuoretuotteissa on käytännössä mahdotonta saavuttaa pysyvää nollatilannetta. Siksi alehinnoittelu tulee jatkossakin olemaan yksi hävikinhallintakeinoistamme.

Kello on viisitoista minuuttia vaille yhdeksän. Suojärvi on tällä kertaa kaupassa sattumalta ilta-alen alkamisaikaan.

Ostoskorista pilkottaa muutama punainen tarra, mutta hän arvelee, ettei jää odottamaan minuuttien kulumista.

Suojärvi iloitsee kuitenkin, että asenneilmapiiri alennettujen tuotteiden ostamisessa on muuttunut.

– Ei sitä tarvitse enää häpeillä. Ihmiset ajattelevat ekologisesti, ja se on tosi hyvä juttu.

Myös Niko Tissari ja Anna Kuisma ostavat alennettuja tuotteita pystypäin. Molemmat ovat innostaneet myös työkavereitaan käymään katsomassa kauppojen alennustuotteiden tarjontaa.

– Kerran työkaveri sitten kehui töissä, kuinka oli ostanut hirmu satsin vihanneksia kaupasta edullisesti, Tissari hymyilee.

Kuva:

Suomalaiset heittävät ruokaa pois keskimäärin 20–25 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Se tarkoittaa rahassa noin sataa euroa. Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää, ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä.

Hävikkiruuan ehkäisemiseksi hävikkiruuan alennusmyynti on ilmiönä hyvä, sanoo Marttaliiton kehityspäällikkö Kaisa Härmälä.

– Kauppa saa myytyä myös vanhenevat tuotteet, ja ne ovat myös ostajalle edullisempia. Se on hyvä keino, ettei ruokaa mene roskiin.

Alennuksesta ostetut tuotteet voivat muokata ruokavaliota monipuolisemmaksi.

– Aletuotteissa saatetaan ostaa sellaista ruokaa, jota ei yleensä käytä. Ostamme helposti samoja ruokia kaupasta, mutta laputettuja tuotteita valitessa ostetaan ja kokeillaan eri asioita, Härmälä toteaa.

Alennetun ruuan ostaminen on myös ympäristöystävällistä. Härmälä tosin muistuttaa, että niin on vain silloin, jos ruoka tulee käytettyä. Alesta ostettu ruoka kannattaa valmistaa saman tien.

– Se ei ole ekoteko, jos ostaa ison paketin alennuksesta eikä syö sitä. Siinä täytyy pitää järki päässä.

Ruuan voi myös pakastaa. Silloin kuitenkin tulisi olla kartalla, mitä pakastimesta löytyy.

– Täytyisi varmistaa, ettei pakastimesta tule kaatopaikka, jonne jemmataan ruokaa jatkuvasti. Sekin on hävikkiä, jos pakastimesta joutuu heittämään edullisesti hankitun ruuan lopulta roskiin.

Alennustuotteiden parasta ennen -päiväys tai viimeinen käyttöpäivämäärä on usein joko lähipäivinä tai samana päivänä. Härmälän mukaan päiväyksien kanssa on oltava huolellinen, etenkin jos kyseessä on lihatuote.

– Tuote tulisi käyttää viimeistään seuraavana päivänä.

Myöskään vakuumipakattuja kalatuotteita ei kannattaisi käyttää, jos päiväys on mennyt. Esimerkiksi graavikalat ja kylmäsavustetut kalatuotteet on pakattu tavallisesti vakuumiin. Näissä tuotteissa listeriariski lisääntyy.

Alennustuotteita ostavalla Niko Tissarilla on huonoja kokemuksia päivätyistä kalatuotteista.

– Joskus on tullut ostettua kalaa, joka jo vähän tuoksahti. Kalatuotteita ei tee mieli enää ostaa alennuksesta.

Toisaalta esimerkiksi hapanmaitotuotteet säilyvät hyvin useita päiviä päiväyksen jälkeen, sillä maitohappo säilyttää tuotteita. Kaappiin unohtuneen kermaviilin voi syödä hyvin lähes viikonkin kuluttua, Kaisa Härmälä kertoo.

Hän huomauttaa kuitenkin, että vaikka tuote säilyy, maku voi heiketä. Esimerkiksi piimä muuttuu tavallista väkevämmän makuiseksi.

– Tuotteiden asianmukaiseen säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota kaikissa tuotteissa. Jääkaapin lämpötilaa on hyvä tarkkailla.

Kirjoittaja: Susanna Vilpponen

Vinkit

Keitetyt perunat ja kasvikset sopivat sosekeittojen pohjaksi tai sämpylätaikinan jatkeeksi.

Aamiaiselta jääneen puuron voi leipoa sämpylätaikinaan tai kuumentaa rasvassa pannulla ruskeaksi ja nauttia maidon ja marjojen kera.

Kuivaneet leivät voi paahtaa pannulla ja nauttia hillon kanssa tai kuutioida ja paahtaa leivästä krutonkeja keiton tai salaatin lisäkkeeksi. Kuivaneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja, joita käytetään vaikka lihapullataikinaan.

Täytettyyn munakkaaseen saa kätkettyä monenlaisia tähteitä. Keitetyt kananmunan lohkot tekevät ”koostesalaatista” ruokaisan.

Peruna- ja kasvissoseista syntyy kananmunien ansiosta koossa pysyviä pihvejä ja pyöryköitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Korona ei kaatanut suunnitelmia – Klaukkalan S-marketin purkutyöt käynnistyvät kesällä
  2. Yli 400-vuotinen perinne katkeaa – kirkonkirjojen pito siirtyy Nurmijärveltä Vantaalle
  3. 16 uutta koronatartuntaa viikossa Keusoten alueella – kuusi näistä Nurmijärvellä
  4. Ely päällystää yhdeksän tietä Nurmijärvellä – nämä kohteet saavat uutta pintaa
  5. Nurmijärven nuorisotiloissa järjestetään kesätoimintaa – kaikille avointa ja maksutonta
  6. Lässytätkö lemmikillesi? Voit voittaa SM-tittelin ja lemmikille vuoden ruoat – Arttu Wiskari, Eevi Teittinen ja kumppanit avaavat kisan
  7. Tunnistatko tätä miestä? – "espanjalainen asunnonomistaja" huijannut ainakin neljää vuokra-asunnon etsijää Helsingissä ja kysellyt asuntoja myös Turusta ja Tampereelta
  8. "Oli aika vilkas yö" – Mäkkylän räjähdys aiheutti mittavan poliisioperaation, jota naapuri seurasi parvekkeeltaan
  9. THL:ltä uusi karttasovellus: Täällä ihmisillä on koronaoireita – Suuret kaupungit ja kaksi sairaanhoitopiiriä erottuvat joukosta
  10. OP Uusimaalle uusi toimitusjohtaja – pankki haluaa olla johtava toimialueellaan
  11. Helsinkiläisen Saara Arvan katoamista tutkitaan henkirikoksena, mutta ruumista ei ole löytynyt ja poliisi joutui vapauttamaan epäillyn
  12. SAK: Nuorille tarjolla nyt roimasti vähemmän kesätöitä kuin viime vuonna, mutta vielä kannattaa yrittää
  13. Taloudellinen, turvallinen – Suomalaiset ovat autokaupoilla järkikansaa, eikä korona ole saanut lykkäämään hankintahaaveita
  14. Mielipide: Keusoten jäljet pelottavat
  15. Päivittyvä juttu: Espoon räjähdystä tutkitaan kahtena murhan yrityksenä, poliisien vammat eivät vaatineet sairaalahoitoa – Tämä tapauksesta nyt tiedetään

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.