Lesboksen pienet kylät ovat oivallisia paikallisen elämänmenon ja merimaiseman ihailuun

Satamaravintolan mustekalat odottavat narulla kokkien käsittelyä. Hannu Jarva

toimitus

Aurinko porottaa pilvettömältä taivaalta. Aallot hakkaavat kevyesti rantakivetystä. Liikenne soljuu rauhallisena rantabulevardilla, taksikuskit vartoilevat asiakkaita. Turistit ja paikalliset kävelevät kiireettömän oloisina hiljaisen liikenteen seassa. Rantakahviloissa nautitaan lounaita, juodaan kahvia, ouzoja ja muita virvokkeita.

Ollaan Petran kylässä, kreikkalaisen Lesboksen saarella lähellä Turkin rannikkoa. Petra on yksi Lesboksen turistikeskittymistä, toinen on neljän kilometrin päässä oleva Molivoksen kylä.

Molivnosin rinteillä liikutaan kapeilla kujilla. Kuva: Hannu Jarva Hannu Jarva

Lesbos on saari, joka sopii rauhaa kaipaavalle mökkisuomalaiselle. Ei ole rihkaman tyrkyttäjiä, ei haitaksi asti ravintoloiden sisäänvetäjiä, ei myöskään turisteja tungokseen saakka.

Oliivinviljelystä ja karjankasvatuksesta päätoimeentulonsa saaneet saarelaiset äkkäsivät, että hekin voisivat saada osansa Kreikkaan saapuvista turistivirroista. Turismi nähtiin saaren pelastajana, sillä Lesboksen nuorempaa polvea ei oliivien keruu enää kiinnosta.

Orastavassa kasvussa ollut turismi koki kuitenkin kovan kolauksen vuonna 2015, kun Turkista alkoi tulla saarelle tuhansia pakolaisia.

Osalle pakolaisista matka oikukkaalla merellä ja alkeellisilla paateilla päättyi ennenaikaiseen kuolemaan. Joitakin ruumiita ajelehti saaren rantaan. Tätä näkyä ja suunnatonta pakolaisten määrää Lesboksen matkaa suunnitelleet kavahtivat siinä määrin, että turismi saarelle väheni tuntuvasti.

Menneen syksyn aikana oli Lesboksen turismi osoitti pieniä piristymisen merkkejä. Saaren pääkaupunki Mytilini kärsii edelleen turistikadosta. Matkailijat kyllä saapuvat pääkaupunkiin joko lentäen tai laivalla mutta jatkavat matkaansa idyllisiin Petran ja Molivoksen kyliin.

Bilematkaajalle nämä pikkukylät eivät kovin tuhtia menoa tarjoa. Ne sopivat paremmin paikallisen elämänmenon seuraamiseen ja merimaiseman ihailuun.

Saaresta sai innoituksen myös Lesboksen Eresoksen kylästä kotoisin oleva antiikin Kreikan tunnetuin naisrunoilija Sapfo. Osa Sapfon rakkausrunoista on omistettu naisille. Tästä juontaa juurensa myös saaren nimi Lesbos. Eresoksessa sijaitsee saaren yksi parhaista ja samalla myös suosituimmista hiekkarannoista.

Turismin myötä saari tunnetaan nykyisin Lesvoksena. Tämä nimi präntätään myös saaren matkamuistoihin.

Saari sopiivaivattomaan lomailuun. Petrassa ja Molivoksessa voi vain istahtaa rantaravintolaan ja ihailla kaunista merimaisemaa. Esimerkiksi Petran rantaravintolasta voi siirtyä vaivattomasti rantahiekalle loikoilemaan, sillä ravintolat vuokraavat rantatuoleja ja aurinkovarjoja asiakkailleen koko päiväksi, jos olet kahvilan asiakas ja ostat vaikkapa vain kupillisen kahvia.

Oma viehätyksensä on myös käydä katsomassa Molivoksen linnoituksesta auringonlaskua. Linnoituksesta voi kulkea alas satamaan sokkeloisia kujia pitkin. Kujilla sijaitsevat myös pienet turistikaupat.

Kun Molivos tarjoaa matkailijalle mäkisen maaston, Petra on tasaisempi, jos ei huomioida kylän merkittävintä turistinähtävyyttä, kirkkoa.

Tämä Panagia Glykofilousa eli Suloisen suudelman Neitsyt Marian kirkko on rakennettu korkean kalliomuodostelman päälle. Sinne kiipeäminen vaatii jo pientä voimanponnistusta.

Katujuna kulkee Petran ja Molivnosin välillä. Kuva: Hannu Jarva Hannu Jarva

Molivoksen ja Petran välillä kulkee katujuna. Kertalippu maksaa neljä euroa, ja koko päivän lipun hinta on seitsemän euroa.

Päivisin kannattaa käydä ihastelemassa saaren jylhiä maisemia turistikylien ulkopuolella. Yksi suosituimmista nähtävyyksistä on Kivettyneen metsän luonnonpuisto. Siellä on jäännöksiä muinoin tulivuorenpurkauksien aiheuttamasta kivettyneestä metsästä.

Tällä Sigrin alueella sijaitsee kivettyneestä metsästä kertova luonnontieteellinen museo. Museossa on myös maanjäristyssimulaattori.

Kuva:

Saari hurmaa luonnon monimuotoisuudella ja saarelaisten mutkattomuudella. Palvelu ravintoloissa, kaupoissa ja hotelleissa on ystävällistä. Hintatasokin on huokeampi kuin Kreikan suosituimmilla turistisaarilla.

Oliivinviljely näkyy turismissa matkamuistoina. Saaren arviolta 11 miljoonaa oliivipuuta tuottavat noin 20 prosenttia koko Kreikan oliiviöljystä. Öljyn lisäksi oliiveja tuotetaan syötäviksi sekä kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Turistilla on ohjatuilla retkillä mahdollisuus tutustua oliiviöljyn tuotantoon.

Saaren majoitusliikkeet ovat perheomisteisia. Suuri osa niistä sijaitsee hieman etäällä lähimmistä marketeista, joten taksilla on käyttöä. Taksit ovat kuitenkin helposti saatavilla, ja ne ovat varsin huokeita.

Petran kirkko iltavalaistuksessa. Kuva: Hannu Jarva Hannu Jarva

Lesbos on viime aikoina tullut tutuksi pakolaisleireistään. Saaren suurin pakolaisleiri on mitoitettu 3 000 ihmiselle, mutta jo lokakuun alussa siellä majaili yli 12 000 pakolaista, ja uusia on saapunut kymmenittäin joka päivä. Yhteensä Lesboksella on tätä nykyä sen kolmella pakolaisleirillä noin 30 000 turvapaikanhakijaa.

Suurin pakolaisryntäys ajoittuu vuoteen 2015, jolloin yli 850 000 ihmistä pääosin Syyriasta, Irakista ja Afganistanista saapui Kreikan saarille. Puoli miljoonaa heistä rantautui Lesbokselle, jonne lyhimmillään on matkaa Turkin rannikolta vain kuusi kilometriä.

Pakolaisongelman kanssa kamppailevat muutkin Turkin rannikon lähettyvillä sijaitsevat turistisaaret, kuten Kos ja Samos.

Auringonlasku Petrassa. Kuva: Hannu Jarva Hannu Jarva

Lesboksen saaren asukkaat ovat yrittäneet auttaa pakolaisia sen minkä kykenevät, ja siitä he ovat saaneet kansainvälistä kiitostakin. Pahimman kriisin aikaan niin kalastajat, kahvilanpitäjät kuin hotellien omistajat ryhtyivät auttajiksi. Jotkut tahot olivat valmiit ehdottamaan saarelaisille jopa Nobelin rauhanpalkintoa.

Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, etteikö pakolaiskysymys ole koetellut rajusti saaren matkailua. Lesboksen pääkaupungissa Mytilinissä turismi on hiljentynyt liki olemattomiin vuoden 2015 pakolaisryntäyksen jälkeen.

– Pakolaistilanne on romahduttanut saaren tulot, ja tilanne vaikuttaa kaikkiin, niihinkin, jotka eivät työskentele turismin parissa. Paikalliset eivät pysty ostamaan yhtä paljon palveluja, kun rahaa on vähemmän. Siksi moni kauppias onkin joutunut laittamaan lapun luukulle, kertoo Matkavekan Lesboksen kohdepäällikkö Titta Redsven.

Nyt Kreikan hallitus aikoo sulkea kolme ja korvata kolme pahiten ylikansoitettua pakolaisleiriään. Suljettavat leirit sijaitsevat Lesboksessa, Samoksella ja Khioksen saarella. Niiden tilalle on tarkoitus rakentaa suljetut leirit, joihin mahtuu ainakin 5 000 ihmistä.

Kolmella suljettavalla leirillä on parhaillaan yli 27 000 ihmistä, vaikka kullakin on tilaa vain 4 500 asukkaalle. Ihmisoikeusjärjestöt ja Euroopan neuvosto ovat moneen kertaan tuominneet leirien olot.

Kreikka on myös ilmoittanut siirtävänsä 20 000 turvapaikanhakijaa mantereen leireille ensi vuoden alkupuolella.

Kirjoittaja: Hannu Jarva

Lesbos

Asukkaita 86 000.

Pääkaupunki Mytilini.

Kreikan kolmanneksi suurin saari Kreetan ja Euboian jälkeen.

Sijaitsee Egeanmeren itäosassa.

Tärkeimmät elinkeinot oliivinviljely, karjankasvatus ja turismi.

Saarella jonkin verran myös omaa viinituotantoa. Oma erikoisuus appelsiiniviini.

Tullut uutisissa tutuksi pakolaisleireistään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.