"Usein sanotaan, että kuullaan kyllä, mutta ei kuunnella" – osallistumista ja vuorovaikutusta kaavoituksessa halutaan parantaa

Nurmijärvellä pitkään asunut Matti Laitio työskentelee ympäristöministeriössä. Hän on mukana valmistelemassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Riitta Ketola

Riitta Ketola

Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan parhaillaan uudistamassa. Yksi osa uudistusta koskee kaavoitukseen osallistumista, vuorovaikutusta ja vaikutusten arviointia. Tämän jaoston puheenjohtajana ympäristöministeriössä toimii ympäristöneuvos Matti Laitio Nurmijärveltä.

– Osallistumista ja vuorovaikutusta koskevat säännökset ovat jo tällä hetkellä hyvin esillä maankäyttö- ja rakennuslaissa. Viimeksi tehdyssä kokonaisarviossa enemmistö osallisista koki saavansa riittävästi tietoa kaavoituksesta, sanoo Laitio.

– Vaikutusmahdollisuudet koetaan kuitenkin puutteelliseksi. Usein sanotaan, että kuullaan kyllä, mutta ei kuunnella.

Laition mukaan ongelmat johtuvat enemmän käytännöistä ja organisaatioiden toimintakulttuurista kuin lain säännöksistä.

Yksi uudistustarpeista liittyy digitalisaatioon.

– Sähköisen vuorovaikutuksen ja osallistumisen välineet ovat lisääntyneet ja monipuolistuneet. Kertyvän runsaan tiedon hyödyntäminen voi kuitenkin joskus jäädä vähäiseksi.

Lisäksi on todettu, että kaavoitustilanteisiin liittyvään viestintään, neuvottelutaitoihin ja ristiriitojen sovitteluun tarvitaan koulutusta ja kehittämistyötä.

– Maankäytössä syntyy usein ristiriitoja, eikä niiden syntymistä voi välttää, mutta konfliktien kärjistymistä voi välttää.

Niissä tilanteissa, joissa kansalaiset kokevat kaavaprosessit epäonnistuneiksi, on koettu, että osallistumismahdollisuudet ovat olleet liian vähäisiä tai huonosti ajoitettuja tai vaikuttamismahdollisuudet näennäisiä.

– Suunnittelu ja päätöksenteko on koettu läpinäkymättömäksi ja tämä on heijastunut epäoikeudenmukaisuuden kokemuksina.

Kaavoitukseen liittyvä aineisto ei myöskään ole aina selkokielistä, jolloin olennaisen tiedon hankkiminen voi olla hankalaa.

Matti Laitio toteaa, että kaavoitus on aina hyvin erilaisten yhteensovittamista. Näitä ovat muun muassa taloudelliset arvot, luonnon ja kulttuuriympäristön arvot, elinympäristön toimivuus, liikenne, tekniset kysymykset ja virkistystarpeet. Myös ilmastokysymys ja kaavoituksen hiilijalanjälki ovat yhä enemmän ratkaisujen taustalla.

– Kaikkia mielipiteitä ei kaavoituksessa koskaan voi ottaa huomioon, vaan pitää tehdä valintoja, korostaa Laitio.

Epäonnistuneeksi koetun vuorovaikutuksen takana onkin usein tilanne, jossa esitettyä mielipidettä ei ole otettu huomioon, vaikka sitä on käsitelty ja käyty keskustelua.

– Ehkä voi todeta, että vuorovaikutus on näissäkin tilanteissa toiminut silloin, jos kansalainen ymmärtää tehdyn ratkaisun perusteet, vaikka ei kohdaltaan olekaan asiasta samaa mieltä ja ehkä myös valittaa asiasta eteenpäin.

Laitio toteaa, että joskus ajatellaan valituksien poistuvan kokonaan, jos vuorovaikutus on ollut onnistunutta.

– On epärealistista ajatella, että ei tule valituksia. Voidaan joutua tekemään valintoja, joissa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tarkoituksenmukaisen kehittämisen kannalta mennään vaikkapa maisemallisesti aremmalle alueelle ja joku, joka pitää niitä arvoja hyvin tärkeänä, valittaa siitä.

– Ihmisten arvomaailmat ovat hyvin erilaisia ja tietysti niihin liittyy myös taloudellisia näkökulmia.

Nykyisin voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki on 20 vuotta vanha ja sitä on jo moneen kertaan arvioitu. Viimeinen arvio julkaistiin 2014.

– Päänäkemys on, että se on varsin hyvin kestänyt aikaa. Lakiin on kuitenkin tehty useita muutoksia ja suurinta osaa pykälistä on muutettu, joten kokonaisuus on jo hieman repaleinen, kertoo ympäristöneuvos Matti Laitio lain yleisistä uudistustarpeista.

Hänen mukaansa kaavajärjestelmä kaipaa selkiyttämistä.

– Kaavat eivät ole aina hoitaneet tehtäviään ja toisaalta ovat usein tarpeettomankin yksityiskohtaisia ohjaustarpeeseen nähden.

Erityisesti on nostettu esille puutteet kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelussa ja kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjaamisessa.

Uudistus on tarpeen senkin vuoksi, että toimintaympäristö on muuttunut.

– Esimerkiksi ilmasto- ja energiapolitiikka korostuu nykyisin toisella tavalla kuin 1990-luvun lopulla, mutta tämä ei näy säännöksissä.

– Muutenkin on nostettu esille uudistuksen tekeminen tulevaisuuden tarpeita varten. Esimerkiksi se, millä tavoilla voidaan hyödyntää digitalisaatiota.

Uudistuksen tekeminen käynnistettiin edellisellä hallituskaudella. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on todettu uudistuksen loppuunsaattaminen.

– Tavoitteiksi on asetettu alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän yksinkertaistaminen, rakentamisen ohjauksen kehittäminen, kansalaisten mahdollisuuksien tukeminen omaa elinympäristöä koskevaan suunnitteluun vaikuttamiseen ja päätöksentekoon sekä lakitekstin selkeyden ja johdonmukaisuuden varmistaminen.

Uudistus valmistellaan parlamentaarisesti. Valmistelusta vastaa ympäristöministeriö laajassa yhteistyössä monien tahojen kanssa.

Tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi maankäyttö- ja rakennuslaiksi valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tausta

Osallistumista ja vuorovaikutusta koskevien säännösten uudistamiselle on asetettu tavoitteeksi turvata jokaisen mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Tavoitteena on keskusteleva ja suora osallistuminen.

Tässä keskeisiä tavoitteita on mm. joustavuuden säilyttäminen osallistumismenettelyissä sekä osallistumisen vaikuttavuuden ja oikea-aikaisuuden parantaminen. Erityisesti halutaan painottaa aloitusvaiheen osallistumista.

Kaavoitusprosessien sujuvoittaminen tinkimättä vuorovaikutuksen laadusta ja osallistumisen vaikuttavuudesta.

Sähköisen asioinnin ja osallistumisen edistäminen kaavoituksessa, huomioiden kuitenkin myös perinteiset menetelmät.

Kaavoituksessa kertyvän tiedon pitäisi olla mahdollisimman hyvin käytettävissä eri vaiheissa.

Vaihtoehtojen merkitystä kaavaprosesseissa korostetaan, koska vertailujen kautta voidaan parhaiten tuoda esiin erilaisia näkökulmia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Korona ei kaatanut suunnitelmia – Klaukkalan S-marketin purkutyöt käynnistyvät kesällä
  2. Yli 400-vuotinen perinne katkeaa – kirkonkirjojen pito siirtyy Nurmijärveltä Vantaalle
  3. 16 uutta koronatartuntaa viikossa Keusoten alueella – kuusi näistä Nurmijärvellä
  4. Ely päällystää yhdeksän tietä Nurmijärvellä – nämä kohteet saavat uutta pintaa
  5. Nurmijärven nuorisotiloissa järjestetään kesätoimintaa – kaikille avointa ja maksutonta
  6. Lässytätkö lemmikillesi? Voit voittaa SM-tittelin ja lemmikille vuoden ruoat – Arttu Wiskari, Eevi Teittinen ja kumppanit avaavat kisan
  7. Tunnistatko tätä miestä? – "espanjalainen asunnonomistaja" huijannut ainakin neljää vuokra-asunnon etsijää Helsingissä ja kysellyt asuntoja myös Turusta ja Tampereelta
  8. "Oli aika vilkas yö" – Mäkkylän räjähdys aiheutti mittavan poliisioperaation, jota naapuri seurasi parvekkeeltaan
  9. THL:ltä uusi karttasovellus: Täällä ihmisillä on koronaoireita – Suuret kaupungit ja kaksi sairaanhoitopiiriä erottuvat joukosta
  10. OP Uusimaalle uusi toimitusjohtaja – pankki haluaa olla johtava toimialueellaan
  11. Helsinkiläisen Saara Arvan katoamista tutkitaan henkirikoksena, mutta ruumista ei ole löytynyt ja poliisi joutui vapauttamaan epäillyn
  12. SAK: Nuorille tarjolla nyt roimasti vähemmän kesätöitä kuin viime vuonna, mutta vielä kannattaa yrittää
  13. Taloudellinen, turvallinen – Suomalaiset ovat autokaupoilla järkikansaa, eikä korona ole saanut lykkäämään hankintahaaveita
  14. Mielipide: Keusoten jäljet pelottavat
  15. Päivittyvä juttu: Espoon räjähdystä tutkitaan kahtena murhan yrityksenä, poliisien vammat eivät vaatineet sairaalahoitoa – Tämä tapauksesta nyt tiedetään

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.