Alkoholia käyttävistä kansalaisista noin 13 prosenttia vietti tipattoman tammikuun tänä vuonna. Vuonna 2018 tipattomalla oli noin 11 prosenttia suomalaisista.
Naiset viettivät tipatonta tammikuuta melkein kaksi kertaa useammin kuin miehet.
Luvut ovat peräisin Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston Ehyt ry:n teettämästä kyselystä. Tutkimusaineisto kerättiin puhelinhaastatteluina yhteensä 1 003 suomalaiselta ikähaitarilla 18 – 79 vuotta.
– Kyselystä käy ilmi, että tipattoman viettäminen on suosituinta alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Lisäksi opiskelijoiden parissa tipaton on tulosten mukaan suosittu, EHYT ry:n viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen sanoo yhdistyksen tiedotteessa.
Toisin kuin joskus väitetään, ei tipaton tammikuu innosta juomaan entistä enemmän helmikuussa.
Vain kaksi prosenttia vastaajista sanoi lisänneensä alkoholin juomistaan kuukauden pidättäytymisen jälkeen. Sitä vastoin seitsemän prosenttia arvioi juoneensa helmikuussa selkeästi vähemmän kuin ennen tammikuuta.
Entisiin juomatapoihinsa palasi 24 prosenttia tipatonta tammikuuta viettäneistä.
Enemmistö jatkoi tipattomuuttaan vielä kuun vaihduttua: 64 prosenttia tipatonta tammikuuta viettäneistä oli jatkanut sitä vielä helmikuun puolelle.
– Luvut poikkeavat hieman vuoden 2018 tuloksista. Myös silloin tipattoman vietolla oli selvästi vaikutusta tammikuun jälkeiseen aikaan. Nyt edellistäkin useampi oli jatkanut tipatonta vielä helmikuussa, Väkinen sanoo tiedotteessa.
Yleisimmin tipatonta tammikuuta vietetään terveyssyistä.
Tämän vuoden tammikuussa terveytensä vuoksi korkit piti kiinni 46 prosenttia vastaajista. Joka kolmas halusi haastaa itsensä, ja joka viides halusi säästää rahaa.
Tammikuussa 2020 tipattoman tammikuu teemana on alkoholin rooli erilaisissa tavallisissa, arkisissakin tilanteissa. Tavoitteena on herättää ajatuksia alkoholinkäyttöön ja totuttuihin käyttäytymismalleihin liittyen. Millaisia uusia tottumuksia voisi löytyä saunaoluen, after work -skumpan ja punaviinilasillisen tilalle? Ehyt ry kannustaa miettimään.