Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valitsevatko Keusote-kunnat sittenkään Apottia? Markkinoilla on myös vaihtoehtoja – "Päätöksenteko ei ole vielä ajankohtaista"

Mitä laajempi tietojärjestelmä on kyseessä, sen turvallisempaa on edetä vaiheittain.

Näin kuului yksi IT- ja liiketoimintakonsultointiyhtiö CGI:n sotepalveluiden johtajan Juha Sorrin ydinviesteistä Keski-Uuudenmaan sote-kuntayhtymä Keusoten päättäjille, kun CGI järjesti tiistaina Hotel Sveitsissä keskustelutilaisuuden, jossa yhtiö esitteli omaa, Omni 360 -nimellä kulkevaa sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelualustaansa.

Omni 360 on CGI:n kehittelemä vaihtoehto Apotti-järjestelmälle, johon siirtymistä Keusote on jo ehtinyt esittämään jäsenkunnilleen.

Apotti on jättimäinen järjestelmä, jonka kokonaiskustannusten kymmenessä vuodessa on arvioitu kohoavan Keski-Uudellamaalla 100-120 miljoonaan euroon.

CGI:n Sorri puolestaan arvioi, että jos sen sijaan uudistamisessa edettäisiin vaiheittain ja pienemmin riskein, kustannustaso olisi noin 30 miljoonaa euroa.

– Silloinkin, kun huomioidaan Tuusulan jo sitoutuneen Apottiin ja HUS:ista vyörytettävät kustannukset, jäisi vaiheittaisin uudistumisen tie useita kymmeniä miljoonia euroja edullisemmaksi, hän uskoo.

Keusoten tämänhetkisiä ongelmia on järjestelmien hajanaisuus, ja Apotin vahvuudeksi onkin nähty muun muassa se, että se kokoaisi alueen toiminnot kerralla yhteen paikkaan.

– Sitä voidaan käyttää sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon kautta erikoissairaanhoitoon, ja se integroi hoitoketjuja koko tällä sektorilla. Kuntalaisilla olisi näihin yksi sähköinen palvelu, toteaa Oy Apotti Ab:n toimitusjohtaja Hannu Välimäki

Hänen mukaansa se, että koko alueen tiedot kerätään yhteen paikkaan mahdollistaa myös koko Uudenmaan laajuisen tiedolla johtamisen ja resurssienhallinnan.

Sorri puolestaan vertaisi laajaa potilastietojärjestelmää kaupunkeihin, joissa niissäkään ei uudistus- ja laajennustöitä kannata tehdä joka paikkaan kertarysäyksellä, vaan pala palalta.

Tänä päivänä ei hänen mukaansa nimittäin edellytetä, että käytettäisiin kerrallaan ainoastaan vain yhtä tietojärjestelmää, sillä yhteentoimivuus on saavutettavissa useammankin järjestelmän mallissa. Omni 360:n voikin ottaa käyttöön vanhojen järjestelmien tilalle vaiheittain ja edeltävillä järjestelmillä kirjatut tiedot ovat suoraan nähtävillä ilman, että niitä tarvitsee konvertoida.

– Pienempiä kokonaisuuksia on myös helpompi hallita, hän huomauttaa.

Sorri nosti tiistain tilaisuudessa esille myös näkemyksensä, jonka mukaan mitä suuremmasta muutoksesta on kysymys, sen vähemmän asioista on tutkittua tietoa ja näin ollen arvailun osuus kasvaa.

– Tietojärjestelmän käyttöönotto ei myöskään pääty järjestelmän käynnistämiseen. Se tulee myös jalkauttaa käyttäjille ja tämä vaihe ei todellisuudessa pääty koskaan, hän näkee.

Lopuksi hän kritisoi myös Apotti-hankkeen aikataulua, johon liittymisestä tulee päättää huhtikuuhun 2020 mennessä. Sen jälkeen siihen ei enää pääse mukaan.

– Myyjä, jolla on kiire myydä omaa tuotettaan, tulisi haastaa, Sorri totesi.

Välimäki pitää väitettä kiireellisestä myymisestä kuitenkin outona, sillä takaraja perustuu hänen mukaansa puhtaasti hankintalakiin.

Yhtiön toteuttaman kilpailutuksen myötä solmittu puitesopimus on allekirjoitettu vuonna 2016, ja yleinen käytäntö on, että hankintapäätös pitää tehdä viimeistään neljä vuotta sopimuksen tekemisestä.

– Tuo raja tulee siis huhtikuussa umpeen. Olemme muistuttaneet takarajasta, sillä sen jälkeen pois jääneet joutuvat tekemään uuden kilpailutuksen, Välimäki toteaa.

Sorrin mielestä kuntapäättäjien olisi kuitenkin perusteltua harkita paikallisempaa kilpailutusta, sillä hänen mukaansa neljä vuotta on pitkä aika varsinkin it-alalla. Markkinat ovat hänen mukaansa kehittyneet siitä kun Apotti kilpailutettiin.

– Markkinoilla on oikeasti vaihtoehtoja, joiden kustannukset ovat enemmän tätä päivää. Kyse on kuitenkin päätöksestä, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Lopullisen päätöksen Keusoten tulevasta tietojärjestelmästä tekee kuitenkin sote-kuntayhtymän yhtymävaltuusto. Valtuuston puheenjohtajan Irma Pahlmanin mukaan valtuustossa ollaan tietoisia eri vaihtoehdoista.

Varteenotettavia vaihtoehtoja on hänen mukaansa käytännössä kaksi ja niissä molemmissa on omat vahvuutensa ja heikkoutensa.

– Olemme tietenkin sitä mieltä, että sekä Apotin että Omni 360:n hyvät ja huonot puolet täytyy selvittää, Pahlman linjaa.

Selvityksen alla on muun muassa järjestelmien toiminnot sekä niiden yhteensopivuuksiin liittyvät seikat. Myös niiden hintaa ja kokonaiskustannusten jaksotusta halutaan tarkastella.

– Päätöksenteon osalta on todettava, että se ei ole vielä ajankohtaista ja tällä hetkellä odotamme vertailuja, Pahlman toteaa.

Apottiin on jo siirtynyt HUS sekä Keusote-kunnista Tuusula. Pahlmanin mukaan näidenkään kannanottojen merkitystä ei voida sivuuttaa.

– Tämän suhteen täytyy harkita, että millä tavoin ne vaikuttavat Keusoten päätöksentekoon, hän muotoilee.