– Meiltä menee vesikaivo ja eläminen loppuu siihen, eihän siellä ilman vettä pärjää, Maurintiellä Raalassa vuodesta -73 lähtien asunut Kalle Primetta sanoo.
Tuusulalaisen Louhintahiekka Oy:n tarkoituksena on käyttää Hämeentien ja Hynnänkorventien väliin jäävää noin 44 hehtaarin aluetta muun muassa kiviaineksen ottoon sekä pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitukseen (NU 2.10.).
Paitsi porakaivon pilaantuminen Primettaa huolestuttaa se, mitä hänen talolleen tapahtuu. Talo on Prinettan mukaan kiinni samassa kalliossa, jota Louhintahiekka Oy aikoo louhia.
Kalle Primetta osallistui maanantaina Nukarin Pirtillä ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyvään yleisötilaisuuteen. Paikalla oli runsaat sata hankealueen läheisyydessä asuvaa henkilöä.
Tilaisuudessa esiteltiin YVA-menettelyn ensimmäistä vaihetta eli arviointiohjelmaa, joka on nyt nähtävillä ja josta voi jättää kirjallisen mielipiteen Uudenmaan ely-keskukselle 22. lokakuuta mennessä.
Arviointiohjelma on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. YVA-menettelyä varten Louhintahiekka on palkannut konsulttiyritys Vahanen Oy:n. Konsulttina toimii Leena Tarri
Syy monen asukkaan jakamaan huoleen kaivojen kuivumisesta ja pilaantumisesta löytyy hankkeen toteutusvaihtoehdoista. Vaihtoehto ykkösessä maa-ainesta otettaisiin hieman nykyisen pellonpinnan yläpuolelle, mutta vaihtoehto kakkosessa louhinta ulottuisi pohjaveden pinnan alapuolelle.
Leena Tarrin mukaan kiinteistönomistajiin otetaan myöhemmin yhteyttä kaivotilanteen selvittämiseksi. Kaivojen osalta huomioidaan hänen mukaansa kilometrin alue. Moni paikalla ollut asukas piti aluetta liian pienenä.
Vastausta siihen, kuka korvaa hankkeen mahdollisesti pilaamat kaivot, ei tilaisuudessa saatu. Nurmijärven kunta niitä ei ainakaan paikalla olleen yleiskaavapäällikkö Anita Pihalan mukaan korvaa, koska kyse on yksityisen yrityksen toiminnasta.
Huolenaiheiksi nousivat myös muun muassa lisääntyvä raskas liikenne ja teiden kunto, luontoarvot sekä kiinteistöjen arvon aleneminen.
Hynnänkorventiellä asuva Pauli Hietanen suhtautuu Louhintahiekka Oy:n hankkeeseen suoraviivaisesti.
– Torpataan kaikki mikä on mahdollista, hän sanoo.
Liikennöinti hankealueelle tapahtuisi joko Hietasen kotitien tai Hämeentien kautta, vaihtoehtoisesti molempia reittejä.
Hietanen jakaa monen muun paikalla olleen mielipiteen siitä, ettei Hynnänkorventielle mahdu suunniteltua määrää eli 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tie ei asukkaiden mukaan kestä sitä, ei myöskään liikenneturvallisuus.
Toisaalta Hämeentie mainittiin yhtenä Etelä-Suomen vaarallisimmista teistä.
– Monenko koululaisen henki vaaditaan ennen kuin tämä asia otetaan huomioon? yleisön joukosta kyseltiin.
– Hynnänkorventien autoliikenne on jo nyt järkyttävä. Liikennöinnin hankealueelle pitäisi olla ainoastaan Hämeentietä pitkin, kuuluu Anne Järven mielipide.
Hän asuu aivan Palojokeen laskevan puron alapuolella, ja on huolissaan Vantaanjoen kalakannasta, josta osa voi nousta Palojokeen.
– Jos alueelle tuodaan jätemaata, pohjat pitäisi rakentaa niin kuin kaatopaikoilla ja keruuvesistä huolehtia samalla tavoin. Jos maaperä pilaantuu, sitä ei saa enää kuntoon, Järvi toteaa.
Metsäläntiellä linnuntietä korkeintaan kilometrin päässä hankealueesta asuva Toni Kilpeläinen suhtautuu hankkeeseen selkeän kielteisesti. Hän on huolissaan lasten kulkemisesta, maisemasta ja kaivovedestä. Hynnänkorventie on hänen mukaansa ongelmallinen jo nyt.
Monet tilaisuuteen osallistuneet arvostelivat myös hankealueella jo tehtyjä hakkuita sekä sinne rakennettuja teitä. Louhintahiekka Oy:tä tilaisuudessa edustaneen projektipäällikkö Jyrki Lahdenpään mukaan hakkuista on tehty metsänkäyttöilmoitus.
– Metsäautoteitä saa tehdä ja puustoa kaataa, jos katsoo sen tarpeelliseksi, totesi tilaisuudessa ely-keskusta edustanut Timo Kinnunen
Paikalla olleet asukkaat arvelivat kuitenkin rakennettuja teitä metsäautoteitä huomattavasti järeämmiksi ja epäilivät, että ne aiotaan myöhemmin muuttaa hanketeiksi. Arvostelua tuli myös siitä, että hakkuut ja tiet on tehty ennen luontoselvitysten tekemistä.
– Alueella ei ole enää puun puuta eikä mitään muutakaan, kun eläimet on ajettu pois. Miten alueen luonto-oloihin pystytään enää kiinnittämään huomiota? yleisön joukosta kyseltiin.
Eerikinlaaksontiellä asuva Sakari Oksanen totesi, ettei hankealueen kiinteistöjen arvo ainakaan nouse.
– Kun naapuriin tulee kymmenien hehtaarien kuunmaisema, miten rakennusten arvonalennukset korvataan? hän kyseli.
Hän halusi myös tietää, onko tämä asia mukana nyt tekeillä olevassa arviointisuunnitelmassa.
– Ei ole, mutta se voidaan lisätä sinne, jos se katsotaan tarpeelliseksi, konsultti Leena Tarri vastasi.
Kaksi tuntia kestäneen tilaisuuden aikana esitettiin kymmeniä kommentteja ja kysymyksiä. Yleisöä tyydyttäviä vastauksia löytyi niukasti, osittain siksi, että YVA-menettely on vasta alkuvaiheessa.
Seuraava yleisötilaisuus järjestetään, kun konsultin laatima ympäristövaikutusten arviointiselostus on valmis siirtymään ely-keskuksen käsittelyyn.
Arviointiselostus on raportti hankkeen vaikutusten arvioinnin tuloksista.
Myös tässä vaiheessa alueen asukkailla ja muilla joita asia koskee on mahdollisuus jättää kirjallinen mielipide.