Nurmijärven kunta teki viime vuonna historiansa huonoimman tuloksen, mutta talousjohtaja Ville Rajahalmeen mukaan tämän vuoden alijäämästä on mahdollisesti tulossa vielä suurempi.
Nurmijärven Uutiset kertoi 11.9., että elokuun lopun ennusteen mukaan kunnan tilinpäätöksestä olisi tulossa 11,9 Me alijäämäinen.
Keusote julkaisi oman osavuosikatsauksensa syyskuussa, ja sen mukaan sotesta, erityisesti erikoissairaanhoidosta, olisi tulossa Nurmijärvelle ensi vuonna yllättäviä kuluja 6 miljoonaa euroa lisää. Kun nämä lisätään kunnan omaan osavuosikatsaukseen, tarkoittaisi se, että tänä vuonna alijäämää olisi tulossa noin 18 miljoonaa euroa.
– Vaikka kuluvan vuoden alijäämästä on tulossa edellisvuoden tulosta huonompi, meidän pitää kiinnittää katseemme yhden talousvuoden sijasta pidempään trendiin. Lähitulevaisuus ei lupaa kasvukunnille parempia aikoja, ja tästä syystä meidän pitää katkaista holtiton velkaantuminen, Rajahalme sanoo.
Rajahalmetta huolettaa erityisesti kunnan krooniseksi muodostunut investointien rahoitusvaje, joka on johtanut lainakannan nopeaan kasvuun. Viimeisenä kolmena vuonna Nurmijärvi on pystynyt kattamaan investointikuluista noin puolet tulorahoituksella, mutta puolet on jouduttu kattamaan lainarahalla. Kaiken kaikkiaan tulorahoitus on ollut riittämätön kulurakenteeseen nähden vuodesta 2012 saakka.
Rajahalme muistuttaa, että jos lainaa otetaan koko ajan lisää, niin korkotason normalisoituessa pelkästään korkokuluista tulee kunnalle iso lasku ja lainat jäävät tulevien sukupolvien maksettavaksi.
– Meillä ylittyy tänä vuonna 200 miljoonan lainamäärä. Jos viitekorot normalisoituvat sinne 1–2 kahteen prosenttiin, se tietäisi vuosittain noin 2–4 miljoonan euron korkokulujen lisäystä. Se vastaisi noin 40–80 työntekijän yhteenlaskettua vuosiansiota.
– Käytännössä meillä tänä vuonna tulee syödyksi lihavampien vuosien aikana kerääntyneestä ylijäämästä yli kolmannes. Talouden haasteet voivat vavisuttaa kunnan taloutta siis hyvinkin nopeasti, Rajahalme sanoo.
Talousjohtajan mukaan kuntataloudessa suurin kustannuserä ovat henkilöstökulut. Monessa yrityksessä säästöjä haetaan usein henkilöstöstä, mutta Rajahalmeen ja kunnanjohtaja Outi Mäkelän mukaan Nurmijärven kunta ei suunnittele yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamista.
Säästöjä on tarkoitus hakea henkilöstöpuolella ennemmin sillä, että eläköityvien virkoja ei täytetä ja eläköitymisten myötä toimintaprosesseja ja tehtävänkuvia mietitään uudestaan vuosittain.
– Kunnat ovat toteuttaneet yt-neuvotteluita joskus, mutta ne ovat tulleet jopa kalliimmiksi. On valtava prosessi ryhtyä järjestämään neuvotteluita Ja todellisten säästöjen aikaansaaminen henkilötyövaltaisessa palvelutuotannossa on erittäin hankalaa. Palvelutarpeet kuntapalveluissa kuitenkin säilyvät koko ajan, Rajahalme sanoo.
– Me uskomme, että voimme välttää yt-neuvottelut sillä, ettemme päästä kunnan taloutta kriisiytymään ja tilanne ei ajaudu siihen, että meidän on pakko karsia henkilöstöä, Mäkelä sanoo.
Kunnassa järjestettiin edelliset yt-neuvottelut ja lomautukset vuonna 2014.
– Se on niin lähiajan muistissa, ettemme missään nimessä halua käyttää tätä lomautusvaihtoehtoa, vaan ensisijaisesti tarjoamme keinoja, jotka ovat terveellä ja kannattavalla pohjalla, Mäkelä linjaa.
Rajahalme muistuttaa, että on tärkeää, että säästöjä saadaan pienistäkin puroista.
Säästöjä haetaankin aina konsulttiostojen vähentämisestä ja kalusteiden ja ict-laitteiden hankintojen vähentämisestä lähtien. Lisäksi sammutetaan mm. katuvaloja ja vähennetään yleisten alueiden siistinä pitoa.
Rajahalmeen mukaan kaikkein tärkeintä kunnan talouden kannalta olisi saada palveluverkko ja siihen sisältyvät toimitilaratkaisut kuntoon.
– Toivottavasti pystymme tekemään järkeviä ratkaisuja toimitilapuolella ja saamaan sieltä kunnollisia säästöjä aikaan. Siihen ei voi luottaa liikaa, että palvelutuotannosta nipistämällä nykyisessä toimitilarakenteessa saadaan isoa kuvaa tasapainotettua. Fiksut toimitilaratkaisut tukevat palveluprosessien modernisointia sekä tehostavat samalla tilojen käyttöä.