Tuusulalainen Louhintahiekka Oy suunnittelee nyt mittavan kiviaineksen ottoalueen perustamista Nurmijärven Raalaan Hämeentien ja Hynnänkorventien väliin. Tarkoituksena on, että ottoaluetta käytetään myös pilaantumattomien maa-ainesten loppusijoitukseen.
Louhintahiekka Oy:n kuvauksen mukaan hankkeen tarkoitus on tuottaa kiviainesta yrityksen rakennustoimintaan sekä osoittaa paikka toiminnassa syntyvien pilaantumattomien ylijäämämaiden loppusijoitukselle. Tavoitteena on myös vähentää rakennustoiminnassa syntyvän jätteen määrää. Yritys tekee pääasiassa vaativia pohjarakennustöitä sekä lisäksi erilaisia väylä- ja energiaverkkohankkeita Etelä-Suomessa.
Uusi hanke on pinta-alaltaan todella suuri, sillä toiminta-alue olisi noin 44 hehtaaria.
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelma julkaistiin viime viikon maanantaina. Arviointimenettelyssä tarkastelussa on erilaisia vaihtoehtoja, joista mittavimmassa louhintamäärä on peräti 8 479 000 m3ktr.
Sekä ykkös- että kakkosvaihtoehdossa hanke sisältäisi irtomaa-aineksen ja kalliokiviaineksen ottamista, maa-aineksen murskausta ja seulontaa, pilaantumattoman maa-aineksen vastaanottoa, käsittelyä sekä sijoitusta, kalkilla ja sementillä stabiloitujen savien vastaanottoa sekä sijoitusta, asfaltin, betonin, jätteensekaisen pilaantumattoman maa-aineksen vastaanottoa, käsittelyä sekä välivarastointia, kantojen ja energiapuun vastaanottoa, käsittelyä ja välivarastointia sekä mahdollisesti asfaltin ja betonin valmistusta.
Ykkösvaihtoehdossa kiviaineksen louhittava määrä olisi yhteensä 943 000 m3ktr ja kakkosvaihtoehdossa 8 479 000 m3ktr.
Ykkösvaihtoehdon mukaan hankkeen kesto olisi noin 10–15 vuotta ja mikäli suurempi vaihtoehdon 2 hanke toteutuu, niin se kestäisi noin 40 vuotta. Lisäksi vaihtoehtona on nollavaihtoehto, jossa hanketta ei toteuteta.
Hankkeen konsulttina toimiva Leena Tarri Vahanen Oy:ltä kertoo, että hanketta on ruvettu suunnittelemaan viime keväänä. Tarrin mukaan hankealue on nyt 80 prosenttisesti Louhintahiekan omistuksessa ja 20 % yksityishenkilön omistuksessa.
Tarrin mukaan tarkoituksena on, että alueelle otetaan nimenomaan Louhintahiekan omilta työmailta tulevia maa-aineksia.
Alue ei ole kunnan asemakaava-alueella tai luokitellulla pohjavesialueella, eikä siellä ole konsulttiselvityksen mukaan tiedossa suojeltavia luontoarvoja eikä harvinaisia tai uhanalaisia lajeja. Alueen pintavedet laskevat Linnamäen puolella läheiseen Linnanojaan ja sieltä Vantaanjokeen ja Lumikallion puolella pieniä ojia pitkin Palojokeen.
Hankealue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä Raalan kartanosta ja kilometrin päässä Raalan koulusta. Noin kilometrin etäisyydellä sijaitsevat myös Jäniksenlinnan pohjavesialue ja Päijännetunneli.
Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 300 metrin päässä kaivualueesta ja 70 metrin päässä suunnitellusta varastoalueesta. Alle kilometrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsee yhteensä noin 50 asuinkiinteistöä.
Alueelle liikennöinti tapahtuisi joko Hämeentien tai Hynnänkorventien kautta tai vaihtoehtoisesti molempia reittejä. Toiminnanharjoittaja on arvioinut, että alueelle tapahtuva liikenne olisi noin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Nyt kun hankkeen yva-ohjelma on asetettu nähtäville, on kaikilla asiasta kiinnostuneilla mahdollisuus esittää kirjallinen mielipiteensä siitä Uudenmaan ELY-keskukselle viimeistään 22.10. mennessä (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, PL 36, 00521 Helsinki tai kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi, Viitteeksi UUDELY/4370/2019, Nukarin kiviainesYVA). Asiasta on myös mahdollista kuulla lisää ensi maanantaina 7.10. klo 18 Nukarin pirtillä (Raalantie 817, Nukari) pidettävässä tilaisuudessa.
Yva-ohjelmavaiheen jälkeen hanke etenee seuraavaksi yva-selotusvaiheeseen. Yva-selostus on tarkoituksena saada nähtäville ensi keväänä.
Konsulttiyhtiön mukaan toiminnan aloitus on alustavasti suunniteltu vuodelle 2021. Ensin tarkoituksena olisi toteuttaa varastoalue ja ensimmäisenä vuonna kiviainesta otettaisiin noin 100 000 m3ktr vuodessa. Sen jälkeen alueella olisi tarkoitus louhia kiviainesta noin 200 000 m3ktr vuodessa ja ottaa maa-aineksia vastaan noin 150 000 m3ktr vuodessa. Käytännössä yhteen kuorma-autoon mahtuu ainesta 25-30 m3 ktr.
– Ottamisen jälkeen alue täytetään puhtailla maa-aineksilla nykyiseen korkotasoon asti, eli alkuperäiseen verrattuna ei tule muutosta, Leena Tarri sanoo.
Ympäristövaikutusten arviointisuunnitelmassa arvioidaan kuitenkin vielä tarkkaan, miten hanke vaikuttaisi mm. lähialueen asukkaisiin ja luontoon. Tarkkojen selvitysten ja kuulemisten jälkeen ely-keskus antaa lausuntonsa josta selviää, mikäli toteutusvaihtoehdoissa on sellaisia, jotka ovat vaikutustensa vuoksi toteutuskelvottomia.
Luvan mahdolliseen toimintaan antaa aluehallintovirasto.