”Pieni joukko Nurmijärven nuorista voi entistä huonommin” – suurin osa kodin ulkopuolelle sijoituksista koskee teinejä

Suurin osa huostaanotoista ja sijoituksista koskee teini-ikäisiä. Else Kyhälä

toimitus

Nurmijärven johtavan sosiaalityöntekijän Suvi Salinin mukaan Nurmijärven lastensuojelussa näkyy, että kunnassa on paljon hyvinvoivia nuoria ja pienempi joukko nuoria, jotka voivat entistä huonommin.

– Nuorten psyykkinen vointi näkyy masennus- ja ahdistusoireina, koulunkäyntivaikeuksina, sosiaalisina vaikeuksina ja ulkopuolisuuden kokemuksina. Nuoret oireilevat eri tavoin; jotkut jäävät kotiin, jotkut viiltelevät itseään, jotkut käyttäytyvät aggressiivisesti, jotkut käytävät päihteitä, jotta olo helpottuu. Oireilu on aina yksilöllistä ja siihen tulee antaa yksilöllinen apu.

– Vanhempien avioerot ja uusperheiden muodostuminen näkyvät Nurmijärven lastensuojelussa yhtenä taustatekijänä. Perheen kriisi vie vanhempien voimavaroja ja nuoren on vaikea löytää paikkaansa uudessa perhetilanteessa, Salin sanoo.

Nurmijärvellä on tehty heinäkuun loppuun mennessä 17 kiireellistä lasten ja nuorten sijoitusta. Tuusulassa sijoituksia on samassa ajassa saman verran, Keravalla 16 ja Järvenpäässä 25. Huostaanottoja oli tehty Nurmijärvellä 9, Tuusulassa 5, Keravalla 6 ja Järvenpäässä 16.

Keski-Uudenmaan kunnissa yhteinen piirre on se, että suurin osa sijoituksista koskee nimenomaan teini-ikäisiä. Sijoitukset johtuvat tällöin usein nuoren päihteiden käytöstä.

Määrät eivät ole juuri muuttuneet viime vuodesta. Nurmijärvellä tehtiin viime vuonna samana aikana kiireellisiä sijoituksia 16 ja huostaanottoja 6. Ainoastaan Järvenpäässä luvuissa on havaittavissa pienoista kasvua.

– Kaupunkimaisessa ympäristössä päihteet näyttelevät isompaa roolia kuin maaseudulla. Järvenpäässä on vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia niin nuorilla kuin vanhemmillakin, Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän (Keusoten) Lastensuojelun johtava asiantuntija Johanna Tervanen selvittää.

Samalla hän muistuttaa, että Keski-Uudellamaalla tehdään kuitenkin sijoituksia vähemmän kuin Suomessa keskimäärin.

Tervasen mukaan useimmiten vanhemmat myös yrittävät nuorten kanssa viimeiseen asti ennen sijoittamista kodin ulkopuolelle.

Lastensuojeluilmoitusten määrä on sen sijaan viime vuosina hieman lisääntynyt. Perättömiä ilmoituksia tehdään Tervasen mukaan kuitenkin vain harvoin.

– Joskus esimerkiksi huoltajariidat ovat sellaisia, että entisestä kumppanista yritetään kaivamalla kaivaa jotain ikävää, Tervanen sanoo.

Miten nuoret ja lapset sitten itse suhtautuvat sijoitukseen?

– Näkemykseni mukaan sijoitus on aina jonkinasteinen trauma, mutta lapset ovat hirveän kykeneviä toipumaan ja selviytymään, kun heille tulee riittävästi eheyttäviä kokemuksia. He voivat kasvaa ehjiksi ja terveiksi lapsiksi, jos on aikuisia, jotka sitoutuvat heihin.

– Perheiden ei tarvitse huostaanoton pelossa jättää hakematta apua ongelmiinsa. Lastensuojelussa auttaminen lähtee koko perheen hyvinvoinnin tukemisesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.