Juha Karvonen vakuuttui 20 vuodessa, että viininviljely sopii Suomeenkin – "Hyvinä vuosina puolen hehtaarin alueelta voi saada 750–1000 litraa viiniä"

Juha Karvosen viiniviljelmä on Rusutjärvellä. Viinin lisäksi hän valmistaa sadosta hilloa ja mehua. Anton Soinne

Anne Kanerva

Juha Karvosen kesäpaikalla Tuusulan Rusutjärvellä vankat viiniköynnökset lopettelevat kukintaa. Syyskuun puolessa välissä rypäleet ovat poimittavissa.

– Rypäleistä voi viinin lisäksi valmistaa myös rusinoita, mehua ja hilloa. Lehdistä valmistamme vaimon kanssa kääryleitä ja lehtiviiniä, Karvonen kertoo.

Enimmillään köynnöksiä oli 200. Nyt riveissä kasvaa 20 köynnöstä, koska tutkimusprojekti on päättymässä. Tampereella asuva pariskunta hankki etelään avautuvan kesäpaikan 20 vuotta sitten Tuusulasta nimenomaan viininviljelykokeiluja varten.

– Suomen ilmaston vuoden keskilämpötila on noussut viimeisen 30 vuoden aikana noin yhdellä asteella ja lähestyy Pohjois-Saksan ilmastoa, hän sanoo.

Työuransa lääkärinä tehnyt Karvonen kokosi tietonsa viininviljelystä väitöskirjaksi. Se on jäänyt kuitenkin julkistamatta kielierimielisyyden vuoksi.

Karvonen halusi tehdä yhteenvedon suomeksi, jotta teos ei jäisi pölyttymään arkistoon. Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta vaati sitä englanniksi.

Nyt Rusutjärvellä kerätty käytännöntieto löytyy Vinkkejä suomalaisille viinitarhureille -kirjasta, joka soveltuu harrastelijoiden lisäksi ammattiviljelijöille.

– Viiniköynnöksen kasvatus kiinnostaa varsinkin Uudellamaalla puutarhaharrastajia ja maatalousyrittäjiä. Monet ovat ottaneet minuun yhteyttä saadakseen tietoa aiheesta, Karvonen sanoo.

Hän vakuuttunut siitä, että Suomessa on mahdollista kasvattaa viiniköynnöstä, kun paikka on oikea ja lajikkeet sopivat.

Kotipuutarhurin kannattaa istuttaa kerrallaan vähintään neljä–viisi köynnöstä. Ammattimainen viljelijä selviytyy tuhannesta köynnöksestä, jos käytettävissä ovat viikonloput. Sellaisesta määrästä selviytyy, jos omasta takaa on tehokas puutarhajyrsin, ruohonleikkuri sekä ruista ranteissa.

– Hyvinä vuosina puolen hehtaarin alueelta voi saada 1000 – 2000 kiloa rypäleitä. Siitä tulee 750–1000 litraa mehua tai viiniä.

Viininviljelijänä ei kannata olla hätäinen, vaan kasvupaikka kannattaa parin vuoden aikana kunnostaa ennen istutusta.

– Omien rypäleiden makuun pääsee aikaisintaan kolmen vuoden kulutta istutuksesta. Ensimmäisen istutuskuopan kaivamisesta kuluu siis viisi vuotta oman viinin tekoon. Sen jälkeen tarhan tuotto riippuu säistä, tarhalle uhratusta työmäärästä ja kasvattajan ammattitaidosta.

Monet suomalaiset ovat viime vuosina ostaneet viinitarhoja ulkomailta. Sieltäkään ei kannata ostaa tarhaa, jonka köynnökset ovat yli kolmekymmentä vuotta vanhoja.

– Köynnökset on uusittava viimeistään seuraavan parinkymmenen vuoden sisällä. Uudistettavassa tarhassa tulee kuluja köynnösten poistamisesta, rakenteiden uusimisesta, maan kasvukunnon parantamisesta ja uusien köynnösten istutuksesta.

Viini on Keski- ja Etelä-Euroopassa tiukasti kilpailtu tuote. Siellä viinipuollon hinta on vähittäismyynnissä 2 – 3 euroa.

– Suomessa kasvatetuista rypäleistä valmistetun viinipullon hinta on 20 – 30 euroa. Näillä hinnoilla saattaisi Suomessa saada yhden hehtaarin viinitarhasta huomattavasti enemmän tuloja kuin Keski-Euroopassa.

Karvosen viininviljelystä kertoi ensin Keski-Uusimaa-lehti.

Fakta

Suomen olosuhteissa täysikasvuinen köynnös tuottaa vähintään kaksi kiloa rypäleitä ja yhdestä kilosta tulee 0,75 litraa viiniä.

Perhe voi viiden hehtaarin viinitarhalla ansaita elantonsa, jos viiniköynnöksen kasvatus ja siitä saatava rypälesato on tavanomainen ja jatkojalostus mehuiksi, hilloiksi ja viiniksi tilalla on kunnossa.

Talven paksu lumipeite suojaa viiniköynnöstä. Tulevaisuudessa ongelmaksi saattaa muodostua lumen puute, koska lumipeitteen on arvioitu vähenevän ilman lämpötilan nousun vuoksi.

Suomessa kaikki viinitarhat toimivat harrastuspohjalla. Tanskassa ja Ruotsissa on kymmeniä ammattilais- tai puoliammattilaistarhureita.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kesä ilman uusia koronatartuntoja – Nurmijärvi ainut Keusote-kunta, jossa tartunnat eivät ole lisääntyneet kesällä
  2. Betonirekka suistui tieltä – kuskille lieviä vammoja
  3. Asuntoon päässyt orava pelotti lapsia – pelastuslaitos palautti takaisin luontoon
  4. Nurmijärveläisen taiteen vuosinäyttely avautui – esillä paljon paikallista taidetta
  5. Iso tapahtuma tulossa: Shop Up Days ja Timanttijahti yhtäaikaa Nurmijärvellä
  6. Tuusulan asuntomessut: Tuusula päihitti Ylöjärven: vuonna 2000 tehty kävijäennätys on edelleen voimassa
  7. Tiede: Solubiologi Kirsi Rilla tutkii mikroskooppisen pieniä kalvorakkuloita, joista voi olla apua esimerkiksi syövän diagnosoinnissa – "Muistan edelleen, kuinka alle kouluikäisenä pääsin tutkimaan tukkimiehentäitä"
  8. Linnanmäellä joukkoaltistuminen koronalle – tähän aikaan seurue vieraili
  9. Keski-ikäinen mies vangittiin useista seksirikoksista epäiltynä – uhreina alle 16-vuotiaita poikia
  10. USU: Apteekkien hyllyt jopa tyhjentyneet kasvomaskeista – Kertakäyttömaskista voi joutua maksamaan pari euroa kappaleelta
  11. Helsinkiläinen Tiitu, 35, sai punkin puremasta pahan taudin: "Heräsin niin kovaan pääkipuun että oksensin – naama roikkui"
  12. Mielipide: Oikeaoppinen kierrätys kaikkien etu
  13. Tilastotkin sen vahvistavat: Heinäkuussa hellepäiviä melkein viikon verran keskivertoa vähemmän, sadetta senkin edestä
  14. Poliisi: Häiriökäyttäytyminen lisääntynyt Espoossa, henkirikosten ja niiden yritysten määrä kasvanut Länsi-Uudellamaalla
  15. "Musta vuosi" henkirikosten määrässä Itä-Uudellamaalla – poliisi: "Poikkeusolot eivät yksistään selitä"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.