Suomalaiset murehtivat ilmastosta jo niin paljon, että se aiheuttaa psyykkisiä oireita – näin kannattaa toimia, jos huomaat oireita ilmastoahdistuksesta

toimitus

Ilmastoahdistuksessa on kyse vaikeista tuntemuksista, jotka kumpuavat merkittävässä määrin ympäristöongelmista ja niiden uhasta, todetaan Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Konkreettisia esimerkkejä ilmiöstä ovat Suomen viime kesän kovat helteet ja Ruotsin metsäpalot, jotka herättivät monissa ihmisissä ilmastoahdistusta.

– Samaan aikaan esiintyi sosiaalisia jännitteitä, jotka ovat kaikkinensa yleinen piirre ympäristö- ja ilmastoahdistukseen liittyen: osa suomalaisista iloitsi uimarantojen lämmöstä ja osa suri maailman tulevaisuutta, TT Panu Pihkala toteaa tutkimuksessaan.

Ilmastoahdistus on ei selity psyykkisellä haavoittuvuudella, kertoo tutkimusraportin julkaissut MIELI Suomen Mielenterveys ry.

– Ilmiö on ymmärrettävä reaktio suhteessa laajoihin ympäristöongelmiin. Yhteiskunnassa tarvitaan uudenlaista osaamista ympäristöongelmien aiheuttaman ahdistuksen tunnistamiseen ja purkamiseen. Sitä kokevat ihmiset, mukaan lukien lapset ja nuoret, tarvitsevat tukea vaikeiden tunteiden käsittelyssä, toteaa Mieli ry:n kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck

Pihkalan mukaan osa ihmisryhmistä, kuten nuoret, kokee ilmastoahdistuksen terminä omakseen. Osa kokee ilmiöön liittyviä oireita, mutta kutsuu niitä eri nimillä. Näin on esimerkiksi monien maanviljelijöiden kohdalla, Pihkala sanoo.

– Ilmiö kärsi pitkään sosiaalisesti rakentuneesta vaikenemisesta. Aihe oli niin vaikea ja kipeä, että siihen liittyviä oireita usein väheksyttiin, Pihkala kertoo.

Pihkalan mukaan ahdistus voi olla ongelma, jos se on niin voimakasta, että henkilö lamaantuu. Vakavimmillaan toimintakyky voi lamaantua kohdatessa ilmastonmuutokseen liittyviä uutisia, vaikutuksia ja uhkakuvia. Käyttäytymiseen voi myös ilmaantua esimerkiksi kierrättämiseen liittyvä korostunutta suorittamista.

– Lähtökohtaisesti ilmastoahdistus ei kuitenkaan ole sairaus, vaan ymmärrettävä reaktio maailman ympäristöongelmien suuruuteen.

Pihkalan mukaan oleellista on muuttuviin olosuhteisiin sopeutuminen, oman eettisen vastuun hyväksyminen ja samalla suhteellisuudentajun säilyttäminen. Sekä positiiviset että negatiiviset tunteet kannattaa kohdata. Parhaimmillaan ympäristöahdistus voi motivoida ihmisen toimintaan ongelmien ratkaisemiseksi.

– Esimerkiksi suuttumus ja suru voivat saada aikaan motivaatiota ja toimintaa. Vaikeiden tunteiden käsittelyyn tarvitaan kuitenkin riittävää aikaa sekä ilmastonmuutosta hillitsevien toimintatapojen paikantamista yhdessä toisten kanssa, Mieli ry kertoo.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Kiljavantien onnettomuudella traaginen päätös – kuljettaja kuoli saamiinsa vammoihin
  2. Sääksjärven rantasaunojen vuokraus puhuttaa – kunnan saunat vuokrattiin yksittäiselle yhdistykselle
  3. Poliisilta lisätietoa Kiljavantien onnettomuudesta: auto ajoi mahdollisesti ylinopeutta
  4. Auto katon kautta ympäri – yksi henkilö loukkaantui vakavasti Kiljavantien onnettomuudessa
  5. Keusoten puhelinpalveluissa ruuhkaa – "Alkuhankaluuksilta ei ole vältytty"
  6. "Ajatellaan, että tehdään vain nopeasti joku pieni asia" – Joka vuosi tuhannet työntekijät loukkaantuvat pahasti pudottuaan työtehtävissä, ja siksi työsuojeluviranomainen herättelee alaa valvontahankkeella
  7. Nurmijärvelle hopeaa golfin SM-kisoista
  8. Oletko nähnyt helsinkiläistä Jeremiasta? Katosi Myllypurosta jo kesäkuussa
  9. Älä tilaa siemeniä sokkona netistä – Eksoottinen siemen voi tulla yllättävän kalliksi eikä välttämättä koskaan edes päädy multaan asti
  10. Ammattihuijarit iskivät taas Postin nimissä ja kymmenet ihmiset luulivat viestiä aidoksi – Rikoshyöty yli 200 000 euroa
  11. Kysely: Yli puolet suomalaisista uskoo tieteen ja asiantuntijuuden merkityksen kasvavan koronakriisin jälkeen
  12. Kesäkirppikset alkoivat Rajamäellä – seuraava tapahtuma torstaina
  13. Pääkirjoitus: Keväästä jäi sittenkin positiivinen fiilis
  14. USU: Nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut korona-aikana – "Luvut ovat olleet todella hälyttäviä"
  15. Ruoka: Syötkö täytekakkua hopea- vai muovilusikalla? "Ruokailunautintoon vaikuttaa moni muukin asia kuin tekninen osaaminen", sanoo molekyyligastronomiaan perehtynyt professori Anu Hopia

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.