Oletko 18–34-vuotias? Sinun pitäisi tietää, mikä on Swish – tästä jutusta sen oppii keski-ikäinenkin

toimitus

Mobiilimaksaminen yleistyy Suomessa vauhdilla. Termillä tarkoitetaan mobiililaitteella eli esimerkiksi kännykällä tai älykellolla tapahtuvaa rahan siirtoa tililtä toiselle ja maksamista kivijalka- ja verkkokaupoissa.

Tällä hetkellä vajaalla kolmanneksella suomalaisista on käytössään jokin ostosten maksamiseen ja rahan siirtämiseen soveltuva mobiilisovellus, selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat -tutkimuksesta. Se julkaistiin huhtikuun lopussa, ja kyselyt tehtiin marraskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana.

– Ruotsiin verrattuna tulemme jälkijunassa. Siellä Swish-sovelluksella on jo lähes seitsemän miljoonaa käyttäjää, toteaa Finanssiala ry:n mobiilimaksamisen asiantuntija Peter Jansson

Määrä tarkoittaa, että peräti noin 70 prosenttia ruotsalaisista on käyttänyt Swishiä.

Swish eroaa suomalaisista mobiilimaksamisen sovelluksista siinä, että sitä ylläpitävät useimmat vähittäispankkimarkkinoilla toimivat ruotsalaispankit yhteisyrityksen kautta.

Suomessa markkina on pirstaloitunut, ja erilaisia mobiilimaksamisen sovelluksia on tarjolla liki kymmenkunta. Osa sovelluksista rajaa käytön asiakkuuden tai puhelimen käyttöjärjestelmän mukaan.

– Kuluttajat loppupeleissä päättävät, mikä nousee suosikiksi, Jansson sanoo.

Ruotsalainen Swish julkaistiin jo vuonna 2012.

– Vaikka Suomessa ensimmäisiä kokeiluja tehtiin reilut kymmenen vuotta sitten, mobiilimaksaminen löi meillä läpi vasta kolmisen vuotta sitten, Jansson luonnehtii.

Kuva: Eveliina Salomaa Eveliina Salomaa

Yksi syy mobiilimaksamisen verkkaiseen etenemiseen voi myös olla, etteivät sen edut ole avautuneet kuluttajille. Asiantuntijaorganisaatio Deloitten viime syksynä julkaiseman kyselyn mukaan 38 prosenttia vastaajista kertoi, ettei käytä mobiilimaksamista, koska ei tunnista sen hyötyjä verrattuna muihin maksutapoihin.

Finanssialan kyselytutkimuksen mukaan mobiilimaksamisen sovelluksia käyttävät etenkin 18–34-vuotiaat, joista yli puolella on niitä käytössään. Keskimääräistä harvinaisempia ne ovat kaikilla yli 55-vuotiailla.

Yli puolet niistä, joilla mobiilisovellus on, käyttävät sitä harvemmin kuin viikoittain. Mobiilisovelluksia käytetään useimmiten henkilöiden välisiin maksuihin (75 prosenttia), harvemmin ostosten maksamiseen kaupassa (19 prosenttia) tai verkkokaupassa (19 prosenttia).

– Jokin tarve sovelluksen lataukseen on oltava, ja tällä hetkellä se näyttää olevan rahojen siirto kavereiden kesken, Jansson toteaa.

Kuva: Eveliina Salomaa Eveliina Salomaa

Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen toteaa, että mobiilimaksaminen on pikku hiljaa leviämässä kauppoihin. Isoissa ketjuissa ja kaupungeissa eteneminen on ripeämpää.

– Aika paljon mennään asiakaskunnan toiveiden mukaan.

Loikkasen mukaan kuluttajalla pitäisi olla jokin selkeä kannustin siihen, miksi hän ottaisi mobiilimaksamisen käyttöön, eli mitä parempaa, nopeampaa tai turvallisempaa se voisi tarjota hänelle kuin muut maksutavat.

– Tällä hetkellä sellaista ei oikein ole. Suomalaiset suosivat korttimaksamista, joka on todella helppoa ja vaivatonta – varsinkin nyt, kun lähimaksun raja nousi 50 euroon.

Loikkanen kuitenkin uskoo, että mobiilimaksaminen kaupoissa kääntyy jollain aikavälillä kasvuun.

– Kaupan kannalta suurin asia on maksamisen pirstaloituminen ylipäätään. Kauppa joutuu ottamaan monia maksutapoja käyttöön, ja se ei ole halpaa. Toiveissa on, että maksutapojen pirstaloituminen vähenisi, olipa voittaja sitten mikä tahansa.

Kuva: Eveliina Salomaa Eveliina Salomaa

Kuluttajia arveluttaa myös mobiilimaksamisen turvallisuus. Maksaminen on turvallista, kunhan pitää hyvää huolta kännykästään.

– Puhelin kannattaa ehdottomasti suojata niin, että sitä voi käyttää vain pin-koodin, sormenjäljen tai muun tunnistuksen avulla. Myös laite- ja sovelluspäivitykset on hyvä pitää ajan tasalla, Jansson muistuttaa.

Maksusovelluksesta kannattaa kirjautua ulos aina käytön jälkeen.

Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Fine ohjeistaa, että jos puhelin katoaa tai se varastetaan, kannattaa asiasta ilmoittaa myös maksusovelluksen tarjoajalle. Näin se voi tarvittaessa sulkea sovelluksen.

Toistaiseksi mobiilimaksamisen ratkaisut ovat olleet hyvin kansallisia. Lähinnä vain Google ja Apple ovat tuoneet markkinoille korttipohjaisia mobiiliratkaisuja, jotka toimivat useammassa maassa.

Kansainvälinen mobiilimaksamisen sovellus helpottaisi niin matkailijoita kuin vaikkapa vaihdossa olevien opiskelijoita, kuten Lily de Meesiä, 24, ja Annejes Vonkia, 22. Nuoret hollantilaisnaiset viettävät Suomessa kuukauden ja viimeistelevät sairaanhoitajan opintojaan.

Mobiilimaksamisessa he ovat konkareita. He ovat käyttäneet hollantilaispankin tarjoamaa sovellusta jo nelisen vuotta. Toisella on käytössään ING-pankin sovellus ja toisella ABN Amron. Kuten Suomessa, myös Hollannissa palveluntarjoajia on useita.

Naiset käyttävät sovelluksiaan pääasiassa rahan siirtoon kaverin tilille – aivan kuten nuoret aikuiset myös Suomessa.

Ostosten maksamiseen de Mees ja Vonk käyttävät korttia ja jonkin verran käteistä. Suomessa ostosten maksaminen kaupan kassalla hollantilaispankin sovelluksella ei edes onnistuisi.

– Sovellusta on tosi helppo käyttää, ja sitä tulee käytettyä paljon, naiset kertovat.

Myös Satu Åvistille, 39, mobiilimaksaminen on tuttua jo pidemmältä ajalta. Hän latasi kännykkäänsä Pivon jo kaksi vuotta sitten. Hiljattain hän otti käytöön myös Mobile Payn, sillä se on hänen mielestään tunnetumpi.

Laukaalainen Åvist käyttää mobiilisovellusta ennen kaikkea rahan siirtoon kavereiden tilille ja kirppariostosten maksamiseen. Mitään ongelmia ei ole ollut.

– Etuna on se, että rahat näkyvät toisen tilillä heti. Etenkin kirppariostoksissa se on tosi kätevää.

Kirjoittaja: Eija Marja-aho

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Missä bussi menee? – Nurmijärven joukkoliikenteen bussien etenemistä voi nyt seurata karttapalvelusta
  2. Nurmijärvi myy tai vuokraa 26 omakotitonttia Kylänpäästä – hakuaika alkaa pian
  3. Lepsämäntielle suunnitteilla neljät liikennevalot lisää – asukkaiden toivomia kiertoliittymiä ei tulossa
  4. Rajamäelle superkoulu tai uusi Rajakaari? Rajamäen koulukampuksesta neljä vaihtoehtoa
  5. Nurmijärven lukio Kirkonkylään, Rajamäelle vai kahteen toimipisteeseen? – faktat lyötiin nyt pöytään
  6. Pääkirjoitus: Kuuluuko lähipalveluiden parantua lähinnä siellä, missä pidetään eniten meteliä?
  7. Omat rahat: Osakesijoittaja Sampo Arola, 37, tavoittelee taloudellista riippumattomuutta huonosta viime vuodesta ja koronasta huolimatta – "Nyt pidän töitäni mielekkäinä, mutta saatan nähdä asian eri tavalla kymmenen vuoden kuluttua"
  8. Mielipide: Ei liikennevaloille – kyllä liikenneympyröille Lepsämäntielle!
  9. Tietty raja-arvo ei ylittynyt kertaakaan – ilmanlaatu parani pk-seudulla
  10. Posti ei kertonut asiakkaille, ettei muuttoilmoituksen henkilötietoja ole pakko antaa mainostajille, sai 100 000 euron seuraamusmaksun – Kaksi muutakin yritystä joutuu maksamaan tietosuojalain rikkomisesta, syynä muun muassa raskausutelut työnhakijoilta
  11. Vapise, Sandstorm, kohta parvekkeilla soi Suvivirsi
  12. Pikkulapsiperheiden määrä väheni liki viidenneksellä kymmenessä vuodessa
  13. Sadan metrin jono Suomenlinnan lauttaan – "Ollaan kuitenkin aika kaukana lautan maksimimatkustajamäärästä"
  14. Hypo: Korona romahdutti asuntokaupan ja seurauksena voi olla hintojen nousu tulevina vuosina
  15. Nurmijärven kunta ei järjestä puistoruokailua – aloite tyrmättiin valtuustossa

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.