Kuntalehden uusimmassa numerossa (6/2019) on juttu Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelästä
Kuntalehden vinkkijutussa, johon on otettu lyhyt tekstiosuus haastattelusta kerrotaan, että Keski-Uudenmaan kuntaliitos olisi Mäkelästä ”mahdollinen malli”. Kun Keusotessa yhteistyö kuntien kesken etenee, voi syntyä myös muuta yhteistyötä ja ”luonteva evoluutio voi edetä”.
Onko Nurmijärvi nyt ryhtymässä ajamaan kuntaliitoksia?
Outi Mäkelä tyrmää ajatuksen. Hän kertoo, että mitään tällaista ei ole suunnitteilla, eikä Nurmijärvi ole edistämässä minkäänlaisia liitosneuvotteluja.
– Toimittaja kysyi voisiko Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä toimia pohjana kuntaliitoksille. En poissulje sitä, etteikö sellaisesta yhteistyöstä voisi joskus syntyäkin pitkällä aikavälillä, mutta mitään ei ole nyt vireillä, eikä lähiaikojen suunnitelmissa.
– Pidän tärkeänä sitä, että kuntauudistusta jatkettaisiin Suomessa, sillä meillä on liian paljon kuntia, kun ajatellaan miten pieni maa tämä on.
Mäkelä muistuttaa, että Nurmijärvi on iso, kasvava kunta, mutta Suomessa on paljon kuntia, jotka eivät enää pärjää omillaan tai ovat pieniä, muutaman tuhannen asukkaan kuntia.
– Olisi tärkeää, että valtio ja hallitus pitäisivät kuntauudistuksen edelleen mukana. Nyt tosin näyttää siltä, että kunnat eivät ole hallitusohjelmassa edes mainintoina. Maakuntanäkemys on nyt vahvempi.
Mäkelä pitää epäreiluna sitä, että kunnille lisätään tehtäviä ja vastuita ja palvelutuotantovaateita lisätään, mutta ei pidetä huolta siitä, että kuntakoko olisi riittävä ja kuntarakenne terveellä pohjalla.
– Kuntauudistusta ei ole varmaankaan välttämätöntä aloittaa Etelä-Suomesta, mutta en sulje pois sitä, etteikö täälläkin voisi harkita asiaa ja selvitellä eteenpäin.
Keusoten tyyppisiä, olemassa olevia alueita, joissa jo tehdään yhteistyötä, Mäkelä pitää luontevana pohjana kuntaliitosneuvotteluille.
Kuntaliitostarpeet saattavat kuitenkin vähentyä, mikäli valtakunnallinen soteuudistus toteutuu ja sotepalvelujen rahoitus kanavoituu muuta kautta.
– Toisaalta, miten mielekästä on lisätä päällekkäisiä hallintorakenteita? Monilla alueilla Suomessa maakunta saattaa olla pienempi kuin Uudenmaan yksittäiset isot kunnat.
– Maakunnista saattaisi tietysti syntyä peruspohja sen alueen hallinnolle, joka voisi korvata jossain vaiheessa kunnat. Tämä riippuu siitä miten paljon erilaisia tehtäviä maakunnille siirretään.
Uudenmaan kannalta Outi Mäkelä näkee tällaisen kehityksen tarpeettomana, koska täällä on vahvat, terveet kunnat.
– Kunta on yksi ihmisen perusyksiköistä. Sen vuoksi me olemme ajaneet sitä, että soteuudistus olisi kuntayhtymäpohjainen, jolloin ei tarvittaisi erillisiä vaaleja, veroja tai hallintoa.