Nurmijärvellä ollaan tekemässä isoa muutosta yksityisteiden avustamiseen. Kunta on päättänyt noin vuoden pituisella siirtymäajalla luopua hoitosopimuksista, joilla on hoidettu lähes kaksi kolmasosaa yksityisteistä. Jatkossa tiekunnat huolehtivat itse yksityisteistä ja kunta tulee jakamaan tienpitoavustuksia niille yksityisteille, joilla on lain mukaisesti toimiva tiekunta.
Tekninen lautakunta vahvisti kaksi viikkoa sitten, että hoitosopimukset kunnan ja tiekuntien välillä ovat rauenneet 1.1.2019 alkaen. Kunnanhallitus päätti maanantaina hoitosopimusten irtisanomisajasta ja yksityistieasioiden jatkovalmistelusta kuluvan vuoden aikana, koskien mm. avustusjärjestelmän uusimista ja ei-toimivien tiekuntien uudelleen järjestäytymiseen liittyvistä tukitoimista. Uusi yksityisteiden avustusjärjestelmä valmistuu vuoden loppuun mennessä ja viedään valtuustoon päätettäväksi.
Nurmijärvellä on kunnan avustamisen piirissä noin 250 kilometriä yksityisteitä. Näistä noin 90 kilometriä on tiekunnilla, jotka hoitavat itse auraukset, hiekoitukset ja kaikki muutkin tienpitoon liittyvät asiat, mutta saavat kunnalta tienpitoavustusta. Sitä hakee vuosittain noin 110-130 tiekuntaa. Tähän tarkoitukseen on varattu noin 50 000 euroa.
Suurimman osan yksityisteiden avustamisesta Nurmijärven kunta toteuttaa tällä hetkellä kuitenkin kunnossapitotöillä eli hoitosopimuksilla. Niiden piirissä on noin 160 kilometriä yksityisteitä. Tähän on budjetissa varattu noin 500 000 euroa.
Tiekuntien ja kunnan välisten hoitosopimusten sisältönä ja tarkoituksena on ollut avustaa tiekuntia ns. ”huoltoyhtiön” tavoin tien päivittäisen hoidon osalta.
Hoitosopimuksiin on kuulunut muun muassa tien aurausta ja puhtaanapitoa, mutta esimerkiksi tien rakenteelliset korjaukset ja parantamiset tai puuston raivaukset eivät ole sisältyneet hoitosopimuksiin.
Kunnallistekniikan päällikkö Jyrki Meronen kertoo, että hoitosopimuksien solmimisen historia ulottuu 60-70-luvuille asti. Niinpä moni yksityistien varrella asuva ei edes tiedä olevansa yksityistien osakas, koska tieosakkaiden ei ole omasta mielestä tarvinnut itse huolehtia esimerkiksi aurauksista tai hiekoituksista. Tämän vuoksi hoitosopimusten piirissä olevat yksityistiet mielletään usein niin sanotuiksi ”kunnan teiksi”.
Useimmat tiekunnat eivät ole myöskään pitäneet vuosikausiin kokouksia, eivätkä tien varrella maata omistavat ole näin ollen joutuneet maksamaan tiemaksuja, joilla kerätään rahaa muun muassa tienkorjauksiin.
– Tieyksiköinnit ovat vanhentuneet, eikä tiekunnan osakkailla ole kaikilta osin selkeää käsitystä lain mukaisista vastuista, sanoo Meronen.
Hän muistuttaa siitä, että tiekunnalla ja sen osakkailla on isoja vastuita sekä omasta toiminnastaan että mahdollisesti muille aiheutuneista vahingoista.
– Jos yksityistiellä tapahtuu vahinko, niin vahingosta vastaa tiekunta.
Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleen uuden yksityistielain mukaan kunta voi avustaa vain lain mukaisesti toimivia tiekuntia.
– Viimeistään nyt voidaan katsoa, että hoitosopimusjärjestelmä ei ole enää lainmukainen.
Kunnanhallitus totesi kokouksessaan, että hoitosopimuksien siirtymäaika eli irtisanomisaika päättyy viimeistään 1.5.2020.
Siihen asti kunta voi jatkaa päivittäishoitoa aikaisempien vuosien malliin käytössä olevien määrärahojen puitteissa sekä tiekuntien tahtotila huomioiden.
Jyrki Meronen huomauttaa, että kunta on valmistellut siirtymistä jo hyvissä ajoin viime vuoden puolelta lähtien muun muassa tiedottamalla asiasta sekä yleisesti että suoraan tiekunnille ja järjestämällä kaksi koulutustilaisuutta, jotka ovat edelleen nähtävillä videoituna kunnan sivuilla.
Myös tiekuntien saattamisessa ajantasaisiksi annetaan kunnasta apua.