SAIRAUS Uniapnea on yleistynyt ylipainon myötä. Jos unenaikaisia hengityskatkoksia ei hoideta, seuraukset voivat olla hengenvaarallisia.
Uniapnealla tarkoitetaan unenaikaisia hengityskatkoksia. Vaikka tauti on yleistynyt viime vuosina voimakkaasti, se pääsi hiljattain otsikoihin aivan muusta syystä. Helmikuussa äkillisesti menehtynyt Yö-yhtyeen solisti Olli Lindholm oli kertonut sairastavansa uniapneaa ja kieltäytyneensä taudin hoitoon tarkoitetun CPAP-hengityslaitteen käytöstä.
Moni tulkitsi Lindholmin kuolleen juuri uniapneaan.
– Julkisuudessa on esiintynyt ehkä liiankin suurta huolta. Sinänsä uniapneaan ei kuole. Luonto on järjestänyt niin, että heräämme hengittämään, sanoo Turun yliopiston professori ja Turun yliopistollisen keskussairaalan vs. osastonylilääkäri Tarja Saaresranta
Hän toimii myös TYKSin valtakunnallisen uni- ja hengityskeskuksen koordinoivana johtajana. Keskus edistää uniapnean hoidon saatavuutta koko maassa.
Saaresranta muistuttaa kuitenkin, että uniapneaan liittyy usein muita kansantauteja, jotka voivat lisätä esimerkiksi rytmihäiriöalttiutta. Hoitamaton, vaikea uniapnea suurentaa sydän- ja verisuonitautien riskiä jopa kuusinkertaiseksi ja voi aiheuttaa sydänkohtauksen.
– Hoitamaton uniapnea lisää merkittävästi myös liikenneonnettomuuden riskiä, Saaresranta muistuttaa.
Uniapneassa nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana. Siitä seuraa ylähengitysteiden osittaista ahtautumista, mikä aiheuttaa hengityskatkoksia ja kuorsausta.
Hengityskatkos voi kestää sekunneista jopa yli minuuttiin. Se päättyy usein nukkujan havahtumiseen, jota hän ei välttämättä huomaa itse. Katkosten vuoksi uni on kuitenkin katkonaista, ja nukkuja on aamulla väsynyt. Väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun.
Tauti voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea.
Uniapneaa sairastaa arviolta 300 000-400 000 suomalaista. Heistä valtaosa kärsii taudista tietämättään.
– Suurimmalla osalla uniapneasta kärsivistä ei ole diagnoosia, mutta tarkkaa lukumäärää heistä ei ole, Saaresranta toteaa.
Syynä on se, että uniapnean oireet, kuten väsymys ja unettomuus, ovat liitettävissä moneen muuhunkin tautiin tai vaivaan.
– Väsymyksen yleisin syy ei ole uniapnea. Monet ihmiset nukkuvat yksinkertaisesti liian vähän.
Muita uniapnean oireita ovat esimerkiksi voimakas kuorsaus, toistuvat wc-käynnit öisin, yöhikoilu, nukahtamisvaikeudet, muistiongelmat sekä aamupäänsärky.
Uniapnea yleistyy keski-iässä. Tärkein riskitekijä on ylipaino.
– Nuorten ylipainon lisääntyessä tautiin sairastuu yhä enemmän alle kolmekymppisiä sekä lapsia, joilla on lihavuuteen liittyvä uniapnea. Se on seurauksiltaan huomattavasti vakavampi kuin perinteinen, kitarisoista johtuva uniapnea, Saaresranta toteaa.
– Naiset ovat suojattuja vaihdevuosiin asti. Sen jälkeen sairastuvuudessa ei ole sukupuolten välillä suurtakaan eroa.
Naisilla vaihdevuosien jälkeinen uniapnean yleistyminen selittyy etenkin estrogeenin ja keltarauhashormonin tuotannon vähenemisellä.
Alttius uniapneaan voi myös periytyä. Ylipainon ohella alkoholi ja tupakointi pahentavat oireita.
Uniapean hoito on yksilöllistä. Saaresrannan mukaan tärkeää on huolehtia terveellisistä elämäntavoista eli painonhallinnasta ja liikunnasta.
– Liikunta vähentää hengityskatkoksia, vaikka paino ei putoaisikaan.
Tupakointi kannattaa lopettaa ja alkoholin käyttöä välttää.
– Sitten vielä yksi konsti: päivisin tukisukat jalkaan. Se estää nesteen kerääntymistä alaraajoihin. Jos nestettä kerääntyy, se valuu makuuasennossa kaulalle ja ahtauttaa ylähengitysteitä, Saaresranta vinkkaa.
Keskivaikeassa ja vaikeassa uniapneassa ensisijainen hoitomuoto on unen aikana käytettävä ylipainehengityshoito eli CPAP. Se tarkoittaa, että potilas käyttää nukkuessaan maskia, johon ohjataan letkun ja kompressorin avulla kevyesti paineistettua huoneilmaa. Hoito pitää ylemmät hengitystiet avoimina.
CPAP-laitteen saa maksutta pitkäaikaislainaksi erikoissairaanhoidosta.
Jotkut uniapneaa sairastavat saavat apua uniapneakiskosta tai joissakin tapauksissa leikkaushoidosta.
Keskivaikean ja vaikean uniapnean CPAP-laitehoito on tehokasta. Se parantaa yleensä nopeasti ja tuntuvasti uniapneasta kärsivän unen- ja elämänlaatua.
On kuitenkin suuri joukko potilaita, jotka eivät käytä laitetta lääkärin ohjeista huolimatta.
– Se koetaan hankalaksi. Joskus syynä on, että puoliso ei hyväksy sitä makuuhuoneeseen, professori Tarja Saaresranta kertoo.
Tottuminen laitteeseen on yksilöllistä. Paikallisissa hengitysyhdistyksissä on vertaistukiryhmiä, joissa voi jutella samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa.
Teksti: Eija Marja-aho
Lähteitä: Uni- ja hengityskeskus, Hengitysliitto, Terveyskirjasto, kaypahoito.fi