Kunnan kova investointitahti näkyy nyt 12 miljoonan alijäämänä.
– Nurmijärvellä menee monessa suhteessa todella hyvin, ja Nurmijärvi on selvästi hyvä paikka asua ja elää. Olemme tehneet isoja investointeja, ja niillä on tuotettu paljon positiivista nurmijärveläisille. Mutta nyt näkyy, että viime vuodet ovat olleet raskaita ja rajuja taloudellisesti. Meillä on ryhtiliikkeen aika, sillä tulevaisuus täytyy rakentaa kestävälle pohjalle, kunnanjohtaja Outi Mäkelä sanoo.
Kunnanjohtaja on syystäkin huolissaan kunnan taloustilanteesta, sillä juuri valmistunut tilinpäätös kertoo viime vuoden alijäämän painuneen historiallisen alas yli 12 miljoonaan euroon. Myös kunnan lainakanta on kaksinkertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana.
Valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen myöntää, että lopullinen tilikauden tulos tuli osittain päättäjillekin yllätyksenä.
Kunnan talousarvio oli laadittu alunperin 2,7 Me alijäämäiseksi, mutta silti päättäjät luottivat, että tilanne korjaantuu edellisen vuoden tapaan. Vuonna 2017 kunnan tilinpäätös oli 5,4 miljoonaa ylijäämäinen, vaikka jo silloin tuloksen oli arvioitu jäävän alijäämäiseksi.
Kunnan talousjohtaja Ville Rajahalme kertoo, että vuoden 2018 tuloksen takana on pääosin epärealistiseksi osoittautunut verotulo-olettama. Ennustevirheiden taustalla on vaikuttanut muun muassa verottajan virhearvio kiky-sopimuksen vaikutuksista.
Muita syitä Nurmijärven alijäämän taustalla ovat muun muassa erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu, maakauppojen siirtyminen seuraavalle vuodelle ja poistojen kasvu. Kun investointeja on tehty edellisinä vuosina isosti, niin myös poistojen määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 3,7 Me.
Lisäksi viime vuonna sovitut valtakunnalliset palkkaratkaisut nostivat henkilöstökuluja 2 Me.
Rajahalmeen mukaan investointien liian korkeasta tasosta kertoo, että Nurmijärven investointitaso on saman suuruinen kuin 80 000 asukkaan kunnalla, vaikka käytettävissä on ollut vain 42 000 asukkaan tulorahoituspohja.
Nurmijärvellä tulorahoitusprosentti on ollut 50–60 %.
– Tulorahoituksella pitäisi tasapainoisessa taloudessa kattaa 70–120 % investoinneista, mutta Nurmijärvellä tulorahoitusprosentti on ollut 50–60 %.
Rajahalmeen mukaan lainakanta Nurmijärvellä on nyt 3966 euroa asukasta kohden, kun valtakunnan keskiarvo on n. 3000 euroa.
– Lainan otto ei näy vielä taloustilanteessa, kun korot ovat miinuksella, mutta korkojen on arvioitu nousevan viimeistään 2021.
Tulevien vuosien haasteina talousjohtaja näkee mahdollisten korkojen kasvun lisäksi myös väestön ikärakenteen muutokset.
– Kunnan taloutta haastavat väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeiden kasvu sekä Suomen talouskasvun hidastumisen mahdolliset vaikutukset kunnan tulorahoituspohjan kehittymiseen.
Nurmijärvi onkin aloittanut talouden tasapainottamista varten NUUKA-ohjelman valmistelun. Ohjelman tavoitteena on huolehtia siitä, että kunnan kehittäminen, joka käytännössä tarkoittaa investoimista ja palvelutoimintaan kohdistuvia panostuksia, toteutuu hallitusti ja kestävällä tavalla.
– Kyse ei siis ole perinteisestä talouden tasapainottamisohjelmasta, missä palveluita leikataan, vaan tulevien investointipäätökseen ohjaamista kestävälle tasolle. Emme halua joutua korottamaan veroja mielin määrin.
– Veroprosenttia tullaan toki arvioivaan viimeistään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä, Rajahalme lisää.
NUUKA-ohjelman tarkoista linjauksista ei ole vielä tietoa, vaan ohjelma on tarkoitus tuoda päätöksentekoon toukokuussa.
Lisää aiheesta viikonvaihteen lehdessä.