Detox-paasto poistaa myrkyt, kookosöljy parantaa Alzheimerin, veriryhmä sanelee ruokavalion – "Pötyä!" tuhahtaa ravitsemusterapeutti

Reijo Laatikainen murtaa ravintomyyttejä, joiden kukoistuksen taustalla hän näkee kovan bisneksen, yhden asian puolestapuhujat, klikkimedian ja terveystietoa janoavan hyväuskoisen yleisön.

Syö tätä, vältä tuota, elä terveellisimmin tällä dietillä. – Mitä tässä enää uskaltaa syödä? kysyy moni ravitsemusterapeutti Reijoo Laatikaisen vastaanotolla. Terhi Marttinen

Marjo Rämö

Kookosöljy parantaa syövästä ja Alzheimerista. Detox-paasto poistaa myrkyt kehosta. Keinotekoiset makeutusaineet ovat myrkkyä ja maito pilataan meijerissä. Ravitsemussuositukset ovat roskaa ja ne muuttuvat jatkuvasti.

– Pötyä, tuhahtaa laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen

Hän pyrkii murtamaan ravinnon ympärille muodostuneita sitkeitä myyttejä tuoreessa kirjassaan Pötyä pöydässä – Älä usko kaikkea, mitä ravinnosta sanotaan.

Laatikainen käy kirjassa läpi 30 yleistä ravintoon ja terveyteen liitettyä väitettä tarjoillen tutkimustietoa pahimpien virheiden oikomiseksi.

Kaikki väitteitä hänkään ei nimeä täysin hölynpölyksi, mutta suhteuttaa niiden taustalla olevia yksittäisiä tutkimustuloksia laajempaan kokonaisuuteen.

Esimerkiksi näin: on totta, että pastöroinnissa maidosta menetetään ihan hieman B12-vitamiinia ja maidon hyviä bakteereja. Pastöroinnin hyvinä puolina taas on terveydelle vaarallisten bakteerien tuhoutuminen ja valmistuksen yhteydessä meijerimaitoon lisätty D-vitamiini.

 Toivon, että kirjan avulla edes osa ihmisistä voidaan pelastaa rationaalisen ajattelun piiriin.

Näin ollen terveyden kannalta turvallinen, teollisesti käsitelty maito on parempi vaihtoehto kuin raakamaito.

Maito-osuuden hän päättää kiivasta vastakkainasettelua loiventavaan loppukaneettiin: Maito ei todellakaan ole mikään superjuoma, jota jokaisen pitäisi juoda – ilmankin pärjää.

Laatikainen on seurannut mediassa, erityisesti naistenlehdissä ja mainosteksteissä, viliseviä terveysväittämiä jo usean vuoden ajan.

Mikään yksittäinen väite ei nouse ärsyttävyydessään ylitse muiden.

– Voi sanoa, että kaikki nämä ovat hiertäneet minua vuosien varrella.

– Toivon, että kirjan avulla edes osa ihmisistä voidaan pelastaa rationaalisen ajattelun piiriin tai, että ihmiset valpastuisivat tunnistamaan millaiset tekijät myyttejä synnyttävät.

Harhaanjohtavien myyttien tärkein rakennusaine on Laatikaisen mukaan raha ja eritoten "liiketoiminnan erilaistamisen tarve".

Sairauden hoitoon liittyvää ravintovalmennusta ja ruokavalioneuvontaa saavat antaa vain Valviran laillistamat terveydenhuollon ammattilaiset. Silloin ainoa keino kilpailla alalla ilman viranomaisen vaatimaa pätevyyttä on erilaistaa itsensä. Keinoja ovat vallitsevan viranomaistiedon haastaminen tai ravintolisien käytön suosittaminen. Laatikainen puhuu räksyttämis- tai pillerinpuutestrategiasta.

– Räksytysstrategiaan sopivat muun muassa karppaus-, vegaani- ja paleoruokavalioon pohjautuvat teoriat. Pillerinpuutestrategiaan taas sopii mikä tahansa ravintolisänä myytävä tuote osana ravintovalmennusta.

Räksytysstrategiaan sopivat muun muassa karppaus-, vegaani- ja paleoruokavalioon pohjautuvat teoriat. Pillerinpuutestrategiaan taas sopii mikä tahansa ravintolisänä myytävä tuote osana ravintovalmennusta.

Mitenkään tavatonta ei ole, että ravintoneuvoja toimii itse esimerkiksi ravintolisän maahantuojana tai myyjänä.

– On tietysti hyvä muistaa, että aina ei ole kyse tietoisesta puijaamisesta, vaan kyseessä voi olla myös väärinkäsitys tai silkka tietämättömyys.

Strategiat menestyvät, koska vastassa ovat hyväuskoiset ja kokeilunhaluiset nykyihmiset, jotka ovat tavattoman kiinnostuneita siitä mitä suuhunsa laittavat, jopa molekyylin tarkkuudella.

On myös ihmisjoukko, joka kyseenalaistaa viranomaistietoa. Jotkut uskovat salaliittoihin.

Syömiseen voi liittyy jopa uskontoon verrattavissa olevaa vakaumuksellisuutta, jolloin verkosta haetaan omaa ravintokäsitystä tukevaa tietoa.

Vaikka tietyn ruokavalion tai ruoka-aineen kieltäjät tai puolustajat olisivat väestöön nähden pieni joukko, saavat he suhteettoman paljon näkyvyyttä kertoessaan omakohtaisia kokemuksiaan.

Tässä kohtaa ravintomyytin rakentamiseen tulee mukaan media, joka suoltaa yksittäisten ihmisten sankaritarinoita elämäntaparemonteista ja sairauden selätyksistä.

Vaikuttaa siltä, että kuka tahansa, joka on riittävän kaunis, lihaksikas tai menestynyt pystyy toimimaan ihmisten mielestä pätevänä ravintovalmentajana.

Asiantuntijaksi kelpaa ravitsemusvalmentaja, jonka omaan räksytys- tai pillerinpuutestrategiaan kyseinen tutkimus sopii, yksittäinen "hairahtanut lääkäri" 20 000 ammattilaisen joukosta, tiedeyhteisöstä irrottautunut tutkija tai periaatteessa kuka tahansa, jonka päälle asetellaan ruokasankarin viittaa.

– On ällistyttävää, miten näyttelijät, urheilijat ja kokit ilman mitään ravitsemustieteen, lääketieteen tai elintarviketieteen koulutusta kelpaavat ihmisille terveysneuvojien antajiksi, laillistettu ravitsemusterapeuttiharmittelee.

– Vaikuttaa siltä, että kuka tahansa, joka on riittävän kaunis, lihaksikas tai menestynyt pystyy toimimaan ihmisten mielestä pätevänä ravintovalmentajana.

Media raportoi yksittäisistä tutkimustuloksia klikkiotsikoilla, joilla annetaan täsmäohjeita vakavan sairauden välttämiseen tai ennenaikaiseen kuolemaan.

Uutisoinnin kohteena saattaa olla yksittäinen tutkimus, jonka oikea paikka olisi Laatikaisen mielestä tiedeyhteisön sisäisessä keskustelussa, ei tiedon salailun tai pimittämisen vuoksi, vaan sen takia, että tulokset olisivat esillä oikeassa kontekstissa.

– On totta, että tutkimustyössä syntyy yllättäviä ja kiinnostavia tutkimustuloksia, joita on kuitenkin arvioitava suhteessa jo olemassa olevaan tutkimustietoon.

Laatikainen ei heristele syyttävää sormea ainoastaan terveydenhuollon ja ravitsemusneuvonnan ulkopuolelle.

Osansa saavat myös tutkimuslaitosten ja yliopistojen pr-ihmiset, jotka laativat tutkimustulosten merkittävyyttä paisuttelevia tiedotteita havitellessaan läpimenoja mediassa sekä googlen algoritmit, jotka nostavat hakutuloksissa aktiivisesti keskustelupalstoilla esiintyvät ravintovalmentajat tiedeyhteisön asiantuntijoiden edelle.

Harva uskaltaa osoittaa kollegansa virheet, se ei ole tutkijapiireissä tapana. Häiriköitä kohdellaan karmaisevan hellästi.

Väärä ja vino tieto pääsevät jylläämään, kun ammattilaiset vaikenevat.

– Harva uskaltaa osoittaa kollegansa virheet, se ei ole tutkijapiireissä tapana. Häiriköitä kohdellaan karmaisevan hellästi, Laatikainen kirjoittaa.

Millaisia uhkakuvia Laatikainen näkee virheelliseen tietoon nojaavissa ravintomyyteissä? Eikö uskomus oman ruokavalion tai trendidietin paremmuuteen ole yksilön oma asia?

Laatikaisen mielestä koko yhteiskunnan mittakaavassa esimerkiksi ravitsemussuositusten mitätöinnillä voi olla mittavat kansanterveydelliset vaikutukset. Lisäksi ristiriitaisen tiedon tulvassa ihmisen mieli sekoittuu.

– Tulee sellainen kuva, että asiat olisivat huonommin kuin ennen, vaikka monella mittarilla olemme terveempiä kuin koskaan.

Yksilötasolla vaikutukset voivat olla jopa karmeita. Esimerkkinä Laatikainen mainitsee perheenäidin, jonka omaksuma tiukka ruokavalio vaikuttaa perheen lasten ravintotottumuksiin ja laukaisee teini-ikäisen lapsen syömishäiriön.

– Pötypuheet pitää ampua joukolla alas ennen kuin ne alkavat tehdä laajamittaista vahinkoa yhteiskunnassa.

Juttua muokattu 5.11. klo 9.30. Tekstissä esiintynyt titteli "laillistettu ravintoterapeutti" korjattu laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi.

Kuka?

Reijo Laatikainen

Laillistettu ravitsemusterapeutti Väitellyt viljojen ja toiminnallisten vatsavaivojen yhteydestä Julkaissut mm. teokset: Syö hyvin, voi paremmin ja Herkän vatsan valinnat

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.