Uusi tuhosieni jyllää Helsingissä – uhkaako joulukuusia nyt joukkokuolema?

Jari Pietiläinen

Luonnonvarakeskus on vahvistanut, että Suomessa on tehty ensimmäiset havainnot pihtojen korotaudista. Tautihavainnot tehtiin Kymenlaaksossa Elimäellä sijaitsevan Mustilan arboretumin puista, joissa oli esiintynyt oireita jo 1980-luvulta alkaen.

Kuluvana syksynä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira löysi pihtojen korotautia myös Helsingistä. Tauti voisi levitessään uhata Suomen joulupuiden kasvatusta.

Korotautia aiheuttaa Neonectria neomacrospora -niminen havupuiden tuhosieni, joka iskeytyy erityisesti pihtoihin. Tauti löydettiin sekä Mustilassa että Helsingissä harmaapihdasta.

Myös muut havupuut kuten kuusi, douglaskuusi ja lännenhemlokki saattavat toimia sienen isäntäkasveina ja oireilla. Korotautia aiheuttavaa sientä vastaan ei ole käytössä tehokkaita torjuntakeinoja.

Korotautia esiintyy Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, mutta tuhosienen alkuperäistä esiintymisaluetta ei tunneta. Myöskään ei tiedetä, mistä tauti on Suomeen tullut.

Korotauti aiheuttaa pihkavuotoisia halkeamia ja epänormaalia kasvua, jolloin puun runkoon ja oksiin syntyy tummia koroja eli puun kyljen haavaumia. Taudin eteneminen johtaa oksien, rungon sekä usein koko puun kuivumiseen ja kuolemaan.

Kuolleella rungolla voi näkyä sienen suvullisen vaiheen punaisia kotelopulloja.

Merkittäviä vahinkoja on aiheutunut Norjassa ja Tanskassa pihtametsiköissä, vieraiden puulajien alkuperätestauksissa, siemenviljelyksillä, joulupuuviljelmillä ja viheralueilla. Laji on näissä maissa merkittävä uhka pihtojen joulupuutuotannolle. Suomessa pihtoja kasvatetaan jonkin verran joulupuuksi ja käytetään puisto- ja koristepuuna.

Laji saattaa levitä pihdan siemenien ja taimien mukana. Sieni voi levitä myös joulupuiden, koristeoksien ja puutavaran myötä ja mahdollisesti myös luontaisesti. Suvulliset itiöt saattavat levitä pitkiä matkoja ilmateitse.

Suomessa lajin leviäminen luontaisesti lienee hidasta, koska pihtoja kasvaa harvassa. Lämmin ja kostea ilmasto näyttää altistavan epidemioille.

Tehokkaita torjuntakeinoja ei ole, mutta vioittuneiden ja kuolleiden kasvinosien poistaminen ja hävittäminen saattaa ehkäistä tuhoojan leviämistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.