Muistokirjoitus: Simolan Rosarion perustaja Pirjo-Riitta Rautio on poissa

Hämeenkylän lukiossa vuosina 1972–2005 ranskan- ja saksankielten lehtorina toiminut Pirjo-Riitta Rautio, e. Mertens, o.s. Simula (22.2.1942) kuoli nopeasti edenneen vakavan taudin murtamana elokuun 28. päivänä 2018.

Simolan torpan hankinta ja muutto Nurmijärvelle vuonna 1988 sai Pirjo Raution innostumaan puutarhasta ja varsinkin pensasruusuista. Vajaan hehtaarin tontti kävi pian ahtaaksi ja vuonna 1997 ruusutarhaa laajennettiin lisämaalle, jonne Pirjo kehitti ainakin lajikemäärältään Suomen suurimman yksityisen ruusutarhan.

Lähes kahden hehtaarin kokoisella tontilla kasvaa erilaisia puita, pensaita ja perennoja sekä tuhansia ruusuja tonttia ympäröivässä aidassa ja 700 metriä pitkässä aidanteessa. Päämääräksi Pirjo oli asettanut maalausaiheiden kasvattamisen taidemaalarimiehelleen Ilmari Rautiolle. Pirjo valokuvasi ruusuja lähes päivittäin.

Pirjo hankki ruusutarhaansa ruusuja kotimaisten taimistojen ohella Euroopan ja Kanadan taimistoista. Näin hänellä oli mahdollisuus tarkkailla näiden ruusujen menestymistä Suomen oloissa sekä vertailla niiden ja suomalaisten löytöruusujen tuntomerkkejä.

Manner-Eurooppaan tehtyjen Ilmarin maalausmatkojen yhteydessä Pirjo tutki ruusuja suurissa julkisissa ruusutarhoissa. Vai olivatko ne Pirjon ruusumatkoja, joiden yhteydessä Ilmarilla oli tilaisuus maalata – niin kiinteästi Pirjo ja Ilmari kokivat kaiken yhdessä. Kahdenkymmenen vuoden ruusukokemuksistaan Pirjo julkaisi kirjan Suomen Ruusut, jonka Otava julkaisi vuonna 2009.

Kuultuaan vuoden 1990-luvun alussa ruusujalostaja Peter Joyn esitelmän ruusujen risteyttämisestä Pirjo aloitti itsekin kokeilut uusien, kestävien ruusulajikkeiden jalostamiseksi. Jalostuksessa hän käytti erityisesti kestäväksi toteamiaan tarharanskan-, -pimpinella- ja -kurtturuusuja sekä villiruusuja.

Vuoden 2016 ruusukuvastossaan hän on nimennyt 148 jalostamaansa pensasruusua. Monilla tarharanskanruusuilla on komeat ranskankieliset nimet ja useat ruusut ovat suomalaisten tai ulkomaisten taiteilijoiden nimikkoruusuja. Sukulaiset ja ystävät ovat saaneet valita jalosteista omat ruusunsa.

Lukuisia Pirjon jalostamia kestäviä pensasruusuja on nähtävinä julkisissa ruusutarhoissa muun muassa Meilahden arboretumissa Suomessa, maailman suurimmassa ruusutarhassa Sangerhausenissa Saksassa, jonne on istutettu 15 lajiketta, sekä Itävallassa ja Latviassa. Pirjo kiersi myös ahkerasti luennoimassa ruusuista niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Ruusuja tulviva Simolan Rosario sekä Ilmari Raution maalauksia pursuava Paratiisigalleria on ollut vuosittain avoinna vierailuja varten. Kiertokävelyillä ruusutarhassa Pirjo kertoi elävästi ruusujen nimien takana olevia tarinoita ja innosti ja opasti ruusujen istutukseen ja hoitamiseen.

Pirjo Rautio oli vuonna 1989 perustetun Suomen Ruususeuran aktiivinen jäsenen. Hän toimi Ruusunlehden päätoimittajana vuosina 2006–2009, toimitti kahdenkymmenen vuoden ajan seuran kotisivustoa ja loi sinne vertaansa vailla olevan ruusukuvaston.

Hän kirjoitti ja toimitti myös useita seuran kirjoja: Juhannusruusu ja muut pimpinellat (toim.) vuonna 2002, Kauniit löytöruusut 2009, Tuoksuvat tarhakurtturuusut 2013 ja uusimpana Upeat ranskanruusut vuonna 2016.

Ilmarin kanssa tehdyt vierailut Haukivedelle yksinkertaisen asumisen pariin sekä melontaretket eteläsuomalaisilla järvillä tarjosivat Pirjolle vastapainoa ruusujen parissa työskentelylle.

Vakava sairaus hiljensi Simolan elämän kesällä. Kuitenkin Pirjo jaksoi vielä huolehtia 2019 Suomen Ruususeuran 30-vuotisjuhlajulkaisuksi tarkoitetun tarhapimpinellaruusuista ja -harisoninruusuista kertovan kirjan loppuunsaattamisesta. Viimeisen leposijansa Pirjo halusi jalostamansa ’Merveille’-tarharanskanruusun juurelle.

Aviomiehen, Mika Mertens-pojan perheen ja sukulaisten ohella suuri ystävä- ja ihailijajoukko jää kaipaamaan Pirjoa.

Leena Kirkkomäki

Lue lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut