Laki antaa S-ryhmälle porsaanreiän ihmisoikeusriskien raportoinnissa – järjestö vaatii muutosta, vaikka avoimuus onkin parantunut

Mikko Välimaa

Suomeen tarvitaan yritysten ihmisoikeusvastuuta selkiyttävä yritysvastuulaki, katsoo Reilu kauppa ry.

Järjestön vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi pitää kummallisena, että vain isoilla pörssiyrityksillä on velvollisuus viestiä ihmisoikeustoimistaan vuosittain.

Suomessa velvoite koskee vain yli 500 ihmistä työllistäviä pörssiyrityksiä sekä pankki- ja vakuutusyhtiöitä, joiden liikevaihto ylittää 40 miljoonaa euroa.

–Kuluttajalle on aivan kummallista, että läpinäkyvyyttä odotetaan vain pörssiyrityksiltä, mutta ei suurimmiltakaan osuuskunnilta tai listaamattomilta osakeyhtiöiltä. Miksi vaikkapa Stockmannin pitää kertoa vastuullisuudestaan, mutta S-ryhmälle se on nyt lain mukaan vapaaehtoista, Nahi kysyy tiedotteessa.

Reilu kauppa ry:n tuore vertailu kertoo, että moni Suomessa toimiva yritys on parantanut raportointiaan ihmisoikeuskysymyksissä. S-ryhmä on tässä joukossa mukana vapaaehtoisesti.

Parhaiten vertailussa pärjäsivät Dressmann, Kesko, S-ryhmä, Stockmann ja Tokmanni.

Myös Altia, Finlayson, H&M ja Marimekko nousivat edelläkävijöiden joukkoon, järjestö kertoo tiedotteessa.

Vertailussa perehdyttiin suurten elintarvike- ja vaateyritysten avoimuuteen sekä julkisesti viestittyihin toimiin omien toimitusketjujen ihmisoikeusriskien vähentämiseksi.

Ihmisoikeusriskejä ovat esimerkiksi pakkotyö, lapsityövoiman hyväksikäyttö, kohtuuttomat työajat, terveydelle haitalliset työmenetelmät ja riittämätön palkka.

– Liiketoiminta saattaa vähentää, ylläpitää tai pahentaa riskejä. Tämä pätee kaikkialla ja erityisesti, jos tuotantoketju ulottuu Aasiaan, Afrikkaan tai Latinalaiseen Amerikkaan, Nahi sanoo.

Vaateyritykset ovat ihmisoikeustyössä Nahin mukaan elintarvikeyrityksiä pidemmällä. Ne kertovat, missä niiden tuotteet ja raaka-aineet tuotetaan ja mitä haasteita työntekijöiden kohtelussa on.

– Meidät yllätti, että toimialojen välinen ero on näinkin selvä. Kuluttajilta ja sijoittajilta tuleva paine voi olla vaateyrityksillä kovempi, koska vaatteet tuotetaan riskimaissa loppuun asti.

Vertailun tiedot kerättiin yritysten vuosi- ja vastuullisuusraporteista ja verkkosivuilta.

Esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja Tokmanni nimeävät omien tuotantoketjujensa vakavimmat ihmisoikeusriskit.

– Ihmisoikeusriskien myöntäminen on tärkeää, koska se edistää niiden vähentämistä ja lisää muiden yritysten, kuluttajien ja poliittisten päättäjien tietoisuutta.

Nahi myöntää, että kaikkia ihmisoikeusriskejä ei raportoinnilla pystytä poistamaan. Se on silti tärkeää, jotta kuluttajat voisivat tehdä eettisiä valintoja.

– Reilu kauppa -sertifiointikaan ei kokonaan poista riskejä, edes lapsityövoiman käytössä, vaikka me valvomme, tuemme ja koulutamme viljelijöitä ja esimerkiksi parannamme lasten koulunkäyntimahdollisuuksia.

– Trendi on se, että ihmisoikeusriskien avoin huomioiminen alkaa olla yrityksille kilpailuetu eikä rasite, kommentoi Nahi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.