Alle kouluikäisten lasten liikunta-aktiivisuudella ja motorisilla taidoilla ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, kertoo tuore väitöstutkimus.
Tutkimuksen mukaan liikunnallinen leikkiminen ulkona on kuitenkin motoristen taitojen vinkkelistä hyödyllisempää kuin sisällä leikkiminen.
– Liikunnan ja motoristen taitojen välisen yhteyden on aiemmin ajateltu olevan vahvempi kuin tämä tutkimus osoittaa, joskin alle kouluikäisiä on tutkittu vähemmän kuin kouluikäisiä. Liikunnan ja motoristen taitojen yhteys voi vahvistua vasta kouluiässä, arvioi väitöskirjan tekijä, Turun yliopiston liikuntatieteiden maisteri Tanja Matarma tiedotteessa.
Tutkimus antaa uutta tietoa alle kouluikäisten lasten liikunnan määrästä ja motoristen taitojen hallinnasta.
– Tulokset saattavat kertoa siitä, että alle kouluikäisten lasten liikunta ei ole riittävän monipuolista kehittämään motorisia taitoja, Matarma arvioi.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin motoristen taitojen osa-alueiden, hienomotoriikan, vartalon ja käsien koordinaation sekä voiman ja ketteryyden, yhteyttä liikunta-aktiivisuuteen.
Normaalipainoisilla lapsilla oli ylipainoisia tai lihavia tilastollisesti huomattavasti paremmat motoriset taidot kolmessa neljästä tutkitusta motoristen taitojen osa-alueesta.
Vain hienomotoriikassa kehonpainolla ei ollut merkitystä.
Tutkimuksessa alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa liikunta-aktiivisuus liittyivät toisiinsa. Äitien liikunta-aktiivisuus ja lasten osallistuminen kodin ulkopuoliseen päivähoitoon olivat myönteisesti yhteydessä 5–6-vuotiaiden liikunta-aktiivisuuteen.
Sukupuolten välillä oli eroja niin liikunnan määrässä kuin motorisissa taidoissa. Pojat olivat fyysisesti aktiivisempia kuin tytöt.
Tytöt taas käyttivät poikia enemmän aikaa piirtämiseen ja askarteluun. Ero ei kuitenkaan vaikuttanut hienomotoristen taitojen hallintaan: piirtämisen ja askartelun myönteinen yhteys hienomotoriikkaan näkyi kaikilla lapsilla eikä vain tytöillä.
Viisivuotiaat tytöt hallitsivat motoriset taidot samanikäisiä poikia paremmin. Pojat olivat tyttöjä vähän parempia välineenkäsittelytaidoissa, mutta ero oli hyvin pieni.
Väitöstutkimus oli osa Varsinais-Suomessa meneillään olevaa Hyvän kasvun avaimet -tutkimusta. Lasten liikuntamäärän objektiivisiin mittauksiin viikon ajalta sekä motoristen taitojen laajaan testiin otti osaa 158 lasta vanhempineen.
Samalla mitattiin vanhempien liikunta-aktiivisuus. Motoriset taidot tutkittiin testin lyhyemmällä versiolla yli 800 viisivuotiaalta lapselta.
Lisäksi tutkittiin alle kolmivuotiaiden ruutuaikaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä kyselyjen avulla.
Lasten pituus–painosuhde ja kehonkoostumus mitattiin viiden vuoden iässä.
Määrällisesti mitattuna tutkimuksen teon aikana voimassa olleet kansainväliset liikuntasuositukset saavutti vain vajaa puolet tutkituista. Suositusten mukaan lapsella pitäisi olla tunti reipasta liikuntaa päivässä.
– Tutkimus kertoo karua totuutta alle kouluikäisten lasten liikunnan tilasta, mutta toisaalta tuo hyviä uutisia varsinaissuomalaisen päivähoidon onnistumisesta motoristen taitojen harjaannuttajana, Matarma sanoo.
– Vanhempien liikunnallinen aktiivisuus on avainasemassa lasten liikunnallisuuden kannalta, hän kiteyttää.