Hengitys on elämän perusta. Kun hengitys loppuu, päättyy myös elämä. Nyt maailmalla riehuva koronavirus iskee nimenomaan ihmisen keuhkoihin eli hengitykseen.
Keuhkojen hyvä kunto ei estä viruksen tarttumista, mutta siitä voi olla muuten hyötyä.
– Sairaudesta palautumisessa hyvästä hengityksestä ja vahvoista keuhkoista on varmasti apua, toteaa lahtelainen Voice massage -terapeutti Raija Rautavirta.
– Hengitysharjoituksista on aina hyötyä keuhkojen terveydelle, hän painottaa.
Hengitystä voi harjoitella tekemällä esimerkiksi rintakehän elastisuutta lisääviä ja hengityslihaksia aktivoivia harjoituksia.
– Suurin osa ihmisistä hengittää vain rintakehän yläosalla eli suunnilleen solisluiden alapuolella, Rautavirta kertoo.
Hän tapaa vastaanotollaan ihmisiä, jotka kertovat osaavansa hengittää esimerkiksi joogaharjoituksen aikana.
– Mutta sitten he eivät siirrä sitä osaamista arkeen. Hyvä hengitys pitäisi istuttaa koko kroppaan.
Rautavirta neuvoo opettelemaan hyvää hengittämistä vaikka heti seuraavan ulkoilulenkin aikana. Metsälenkki on hyvä hetki treenata keuhkoja.
Jos jo pieni ylämäki saa puuskuttamaan, vika voi olla hengitystekniikassa, ei lenkkeilijän kunnossa.
– Tee pitkä, rauhallinen uloshengitys. Pidä pieni tauko ja anna sisäänhengityksen tapahtua.
Aktiivinen uloshengitys on avain esimerkiksi liikkumiseen ilman puuskutusta.
– Portaiden kävely on siihen hyvä harjoitus. Monesti ihmiset puuskuttavat portaissa kerrosten välillä, koska he pidättävät hengitystä kerrosten välillä. Sitten he sanovat, että onpa huono kunto.
Pinnallinen hengitys tapahtuu vain rintakehän yläosassa, syvä hengitys menee palleaan saakka. Vastoin yleistä luuloa palleahengitys ei näy vatsan huomattavana kohoiluna.
– Oikeanlaisessa syvähengityksessä ei näy juurikaan liikettä.
Rautavirta mainitsee esimerkkinä laulaja Jaakko Ryhäsen, jonka laulu on vahvaa mutta hengitystä tuskin huomaa.
Hyvää hengitystä voi harjoitella kotona. Yksi yleisesti käytetty harjoite on hengittäminen isännän asennossa, joka tunnetaan myös perunankuorijan tai ajurin asentona.
– Istu matalalle jakkaralle. Avaa jalkoja hieman, nojaa kyynärpäillä reisiin ja laita kädet ristiin. Paina pää käsien väliin ja hengitä, Rautavirta neuvoo.
Hengityksen pitäisi tuntua selän ja kylkiluiden alaosan liikkeenä.
– Harjoitusta voi tehostaa pienellä vastuksella: tee uloshengityksessä pitkä s-ääni eli sihinä.
Hengitysharjoittelusta on hyötyä paitsi perusterveille myös useiden sairauksien toipumisessa. Tutkimusten mukaan hengityssairas hyötyy myös etenkin lihaskestävyyttä ja lihasvoimaa lisäävästä harjoittelusta.
Hengitysliiton monipuolinen opas hengittämiseen löytyy täältä.