Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Valtuusto pienensi koulujen minimikokoa – "Lukiokysymykseen ei saatu mitään kättä pidempää"

Muun muassa koulujen, päiväkotien ja vapaa-ajan palveluiden tulevaisuutta linjaava palveluverkkotyö on edennyt seuraavaan vaiheeseen, kun valtuusto siunasi viime keskiviikkona tavoitteet ja kriteerit kunnan palveluverkkotyön kehittämiselle. Nyt hyväksytyt tavoitteet ovat pitkän aikavälin yleisiä linjauksia, jotka ohjaavat kunnan palveluiden järjestämistä ja tuottamista. Tavoitteet toimivat siis virkamiesten valmistelun tukena, kun he tekevät palvelukohtaisia esityksiä.

Tavoitteiden ja kriteerien taustalla ovat sekä luottamushenkilöiden, kunnan henkilöstön että asukkaiden näkemykset aiheesta, joita kunta on kysellyt niin työpajoissa kuin verkossa alkuvuodesta.

Valtuusto ei ollut aivan yksimielinen tavoitteiden ja kriteerien hyväksymisestä. Keskusta olisi halunnut hieman muutoksia tavoitteisiin ja kriteerit takaisin valmisteluun, mutta puolue ei kuitenkaan saanut muilta valtuutetuilta riittävästi tukea näkemyksilleen, joten virkamiesten koostamat ja kunnanhallituksen hyväksymät tavoitteet ja kriteerit astuivat voimaan.

Tavoitteiden mukaan varhaiskasvatus-, perusopetus- ja mahdollisesti lukiopalvelut sekä kirjasto- ja vapaa-ajan palveluita ohjataan taajamissa jatkossa kampuksille. Kampus voi muodostua myös lähekkäin sijaitsevien palveluiden verkostosta.

Uudisrakentamisessa sekä saneeraamisessa on tavoitteena suosia monikäyttöisyyttä sekä tilatehokkuuden nostoa. Myös se linjattiin, että uudiskohteen täytyy pitkällä aikavälillä olla vanhaa kohdetta taloudellisempi. Toimitilasuunnittelussa tulee huomioida monipuolinen käyttäjäkunta sekä tilojen rakenteellinen muuntojoustavuus.

Hallinnollisesti kouluista ja päiväkodeista suunnitellaan suurempia yksiköitä. Tavoitteena on, että koulujen osalta yhdistettäisiin tällä hetkellä luottamusrehtoreiden johtamat kouluyksiköt isompien kouluyksiköiden virkarehtoreiden johdettaviksi. Päiväkotien osalta yksiköt ehdotetaan muodostettavaksi niin, että päiväkodin johtajalla on johdettavana useampi hallinnollinen yksikkö.

Valtuusto linjasi myös, että peruskorjattavien kiinteistöjen kohdalla arvioidaan toimipisteen tarvetta tulevaisuudessa ja verrataan peruskorjauksen kustannusta uuden rakentamiseen. Kunta on myös luopumassa kiinteistöistä, jotka eivät palvele kunnan ydintoimintoja.

Päiväkotien kooksi linjattiin 3–5 ryhmää, mutta tavoitteena on pidemmällä aikavälillä 10-ryhmäiset päiväkodit hyvien kulkureittien varrella.

Tavoitteista eniten hämmästystä herättää päätös, että koulujen tavoitekoko alakoulujen osalta on 1–2-sarjainen koulu.

Valtuuston päätöksen mukaan alakoulut myös pyritään pitämään lähipalveluina ja koulun minimikooksi linjattiin 60 oppilasta.

Hämmästyttävää on se, että kukaan valtuutetuista ei tehnyt oppilasmäärästä muutosesityksiä, vaikka moni asiaa kommentoi ja muistutti, että tässä ei mennä ainakaan kustannustehokkaampaan suuntaan, kun valtuusto on vuonna 2016 linjannut minimioppilasmääräksi 100 oppilasta.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Tarja Salosen mukaan linjauksen sanamuoto voisi tarkoittaa nyt sitä, että kaikki alakoulut olisivat ihanteellisesti juuri tuon kokoisia, eivät myöskään isompia.

– Tässä yksi esimerkki siitä, että kiireellä valmisteltu teksti voi sisältää jopa tahatonta ”komiikkaa”, Salonen sanoo.

Pikkukoulujen puolella oleva keskusta olisi halunnut, että tavoitteiden sanamuotoa olisi muotoiltu siten, että sanamuoto olisi ollut ”tavoitekoko vähintään 60”.

– Tuolla tavoite-termillä on mielestämme ohjaava vaikutus. Nyt tehty päätös ”minimikoko 60” asettaa jälleen mm. Valkjärven koulun heti tarkkailulistalle, vaikka iso osa valtuutettuja onkin juuri siunannut uuden koulun rakentamisen palaneen tilalle – toki maininnalla ”siirrettävä” koulu. Samat valtuutetut päättivät nyt samantien, että alakoulun oppilasmäärän tulee olla vähintään 60 ja Valkjärven oppilasmäärä jää tämän alle, Salonen ihmettelee.

Tavoitteiden lisäksi valtuusto päätti, että palveluverkon toimipisteiden toimivuutta ja taloudellisuutta arvioidaan vuosittain yhtenäisten kriteerien perusteella. Näitä kriteerejä ovat muun muassa käyttöaste, täyttöaste, kokonaiskustannus ja kuntoluokka.

Kriteerien avulla on tarkoitus tunnistaa palveluverkon kohteet, joita tulee kehittää. Asetetuista raja-arvoista poikkeaville kohteille tehdään tarkempi analyysi ja haetaan ratkaisuja kohteen kehittämiseen. Päätökset toimipisteiden jatkosta tuodaan aina päätöksentekoon.

Nähtäväksi jää, miten kriteerit mahdollisesti tarkentuvat palveluverkkotyön edetessä, kun moni valtuutettu korosti puheessaan, että kriteereitä voidaan vielä tarkentaa, vaikka nyt nämä hyväksyttiinkin.

Keskustan ryhmä olisi halunnut, että kriteerit olisi vielä palautettu valmisteltavaksi tai niitä olisi vaihtoehtoisesti täydennetty jo tässä vaiheessa, mutta muut eivät tähän suostuneet.

– Mielestämme on vastuullista päätöksentekoa se, että emme purista virkamiehiltä väkisin tällaista tärkeää kokonaisuutta liian tiukassa aikataulussa. He toivat esiin ennen valtuustoa kriteeristön perusteella tehtyjen koelaskelmien olevan todellakin vasta versio 0.1 ja että sitä pitää korjata, kehittää ja tarkistaa.

– Kun kriteeristö tuotiin tällaisenaan päätöksentekoon, niin sitten se seuraavakin versio pitää tuoda. Katsomme, että se ei auta virkamiesten työtä, vaan teettää heillä entistä enemmän hallinnollista valmistelua. Ja kuka kriteereihin nyt sitoutuu, kun kaikkien suulla todettiin, että eivät ole valmiit. Kriteeristö olisi voitu palauttaa valmisteluun ilman, että palveluverkkotyön eteneminen olisi kärsinyt, Salonen sanoo.