Nurmijärven talous sukelsi entistä syvemmälle – "Tilanne edellyttää merkittäviä käytännön toimia"

Talousjohtaja Ville Rajahalme ei ole päässyt helppoon paikkaan, kun Nurmijärven kunta teki jo toista vuotta peräkkäin historiansa huonoimman tuloksen. Arkisto / Riikka Laine

Riikka Laine

Nurmijärven kunnan talous sukelsi viime vuonna historiallisen syvälle. Kunta teki jo vuonna 2018 historiaa tilikauden alijäämän painuessa 12,1 miljoonaan euroon. Nyt tuore tilinpäätös viime vuodelta osoittaa lukujen kurjistuneen edelleen vuoden 2019 alijäämän painuessa jo 15,8 miljoonaan euroon. Kunnan lainakanta on kohonnut samalla 200 miljoonan tuntumaan.

TalousjohtajaVille Rajahalmeen mukaan kunnan tulokseen on vaikuttanut 2018 vuoden tavoin palvelutuotannon menojen merkittävä kasvu erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta ja samanaikainen kunnan verotulojen poikkeuksellisen verkkainen kehittyminen.

Rajahalmeen mukaan verotulot nousivat viime vuonna edellisvuodesta 6,6 Me, mutta vuosien 2016–2018 lähes nollakasvun perusteella odotukset verotulojen kasvusta olivat huomattavasti korkeammalla.

– Viime vuosien talouden korkeasuhdanteesta, kunnan matalasta työttömyysasteesta, valtion maltillisesta verovähennyspolitiikasta ja työikäisen väestömäärän kasvusta huolimatta verotulot ovat seisoneet paikallaan. Verotulojen laskuun on valtakunnallisesti tarjoiltu syitä niin sähköisestä tulorekisteristä kuin myös verokorttiuudistuksesta, Rajahalme kertoo.

Samalla Rajahalme muistuttaa, että kun vuosittainen verotulokertymä on neljässä vuodessa noussut 8,2 Me, palvelutuotannon kulut ovat kasvaneet samalla ajalla 29 Me.

– Kunnan talouden keskeisenä ongelmana on se, että menot elävät samban tahdissa ja tulot hitaassa valssissa. Viimeisen viiden vuoden aikana kunnan koko toimintaan sitoutunut rahoitusjäämä on ollut yhteensä 85,2 Me. Tämä rahoitusjäämä on jouduttu pääasiassa kattamaan lainarahalla.

Rajahalme kertoo, että palvelutuotannon kustannukset ovat kasvaneet aivan poikkeuksellisella tavalla erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Nurmijärvi ylitti sotebudjettinsa viime vuonna reilulla 5,9 miljoonalla eurolla, ja kaikkiaan sotekuluihin meni 125,8miljoonaa. Sote vei yli 57 % kunnan budjetista.Kunnan omat toimialat sen sijaan alittivat muutetun talousarvionsa.

Luvut edelliseen vuoteen eivät ole täysin vertailukelpoisia, kun kunta siirtyi vuoden 2019 alussa osaksi Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymää, mutta nousua edelliseen vuoteen on.

– Kuntayhtymään siirtymisen tavoitteena ei ole ollut varsinaisesti laskea kuluja vaan hidastaan kulujen kasvua. On kuitenkin tavallista, että yhtymän rakentamisen alkuvaiheeseen voi syntyä kustannuspiikki, kun usean kunnan perintö järjestelmineen, henkilöstöineen ja sopimuksineen siirtyy yhtymälle kertarysäyksellä hoidettavaksi.

– Kulujen kasvua niin alueellisesti Keski-Uudellamaalla kuin paikallisesti Nurmijärven osalta selittää vahvasti väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeiden kasvu. Sen lisäksi Nurmijärvellä on talouspaineita vammaispalveluissa sekä lastensuojelun palveluissa. Tarkemmat tiedot kulujen kasvun juurisyistä saadaan yhtymältä alkukevään aikana, Rajahalme jatkaa.

Talousjohtaja myöntää, että kunta on nyt siinä tilanteessa, jossa kunnan talouden resilienssi eli iskun kestävyys on heikentynyt.

Kunnalla on lainaa jo ennestään paljon, mutta samanaikaisesti paljon tarpeita peruskorjata kunnan toimitilaverkostoa ja rakentaa uudiskohteita ja infraa.

Sekä Rajahalme että kunnanjohtaja Outi Mäkelä näkevät, että kunnalla on nyt väistämättä edessään arvovalintojen tekeminen määrärahojen priorisoinnissa.

– Vallitseva poikkeustilanne edellyttää juuri nyt investointeja terveyteen ja hyvinvointiin. Pidemmällä aikavälillä meidän on kuitenkin tehtävä merkittäviä käytännön toimia niin investointitason supistamisessa kuin myös palvelutuotannon tehostamisessa.

– Talouden oikaiseminen tulee edellyttämään poikkeuksellisen määrätietoista, rationaalista ja tiukkaa päätöksentekoa kunnan palveluiden järjestämisestä. Tulorahoituksen osalta tiukkoja päätöksiä tehtiin viime syksynä tämän vuoden verotuksesta päättämisen yhteydessä. Nyt katse kohdistuu palvelutuotannon kulujen kasvun hillitsemiseen ja investointitason rauhoittamiseen, Mäkelä näkee.

Mäkelä ja Rajahalme toivovat, että taloustilanne kytketään nyt voimakkaasti palveluverkkokeskusteluun ja investointien suunnitteluun.

Niin kunnassa kuin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä pyörii parhaillaan talouden tervehdyttämiseksi palveluverkkosuunnitelmat, joissa on tarkoitus pohtia keinoja palvelutuotannon järkevöittämiseksi.

– Sopeutustarve pyörii miljoonissa, mutta palvelutuotannon tehostaminen nykyisessä tuotantorakenteessa on erittäin hankalaa, kun säästämistä on jo tehty vuosia. Sosiaali- ja terveyspalvelut syö kunnan budjetista lähes 60 prosenttia. Tämän perusteella kaikista sopeuttamistavoitteista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä pitäisi kanavoitua soteen noin puolet.

Kunnanjohtaja ja talousjohtaja eivät nimeä vielä mitään konkreettisia esimerkkejä säästökohteista, vaan he painottavat, että säästökohteiden määrittely on kesken ja kirkastuu tämän vuoden aikana palveluverkkotyön ja vuoden 2021 talousarviovalmistelun yhteydessä.

– Valtuusto käy arvokeskustelun sitten sen suhteen, kuinka vaadittuun raamiin päästään ja millaista palvelutarjontaa kunta tarjoaa tulevaisuudessa.

Mäkelä kokee, että päättäjien tilannekuva kunnan talouden haasteista on poikkeuksellisen vahva NUUKA-ohjelman valmistelun myötä. Hän kuitenkin muistuttaa, että koronatilanne syventää talouden haasteita edelleen.

– Talousympäristön heikentymisestä tullaan käymään tilannekuvakeskustelu viimeistään ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä toukokuussa. NUUKA-ohjelman asettaminen ja tehdyt veropäätökset osoittavat kunnan loistavan valmiuden päätöksentekoon tiukoissa tilanteissa. Minulla ei ole syytä epäillä, etteivätkö valtuutetut kantaisi vastuutaan jatkossakin tässä entistä haastavammassa tilanteessa, Mäkelä sanoo.

Fakta

Luvut ovat tilipäätöksestä 2019, suluissa luvut vuodelta 2018

Toimintakate 221 060 (vuonna 2018 -207 442)

Verotulot 189 728 (183 173)

Vuosikate 2 282 (6 748)

Tilikauden alijäämä -15 738 (-12 094)

Investointien omahankintameno 35 142 (28 997)

Lainakanta 199 528 (169 248)

Lainakanta/asukas 4 641 (3 966)

Konsernin tilikauden alijäämä -11 564 (-8 898)

Konsernin lainakanta 320 906 (265 016)

Konsernin lainakanta/asukas 7 464 (6 210)

Väkiluku 31.12. 42 991 (42 665)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut