Kiistely jatkuu – vanhan seurakuntatalon purkaminen pysähtyi uuden valituksen vuoksi

Vanhan seurakuntatalon purku ei nyt pääse etenemään, sillä Helsingin hallinto-oikeuden lokakuisesta päätöksestä on tehty valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Sekä Helsingin hallinto-oikeudesta että korkeimmasta hallinto-oikeudesta vahvistetaan Nurmijärven Uutisille, että rakennuksen purkamisen mahdollistava Nurmijärven kunnan päätös ei ole tällä hetkellä lainvoimainen.

Valituksen tehnyt Matti Aaltio jätti valituksen KHO:lle tammikuun lopussa. Nyt hän on selvittänyt KHO:sta, että valitus otetaan käsittelyyn. Myös KHO:n viestinnästä vahvistetaan Nurmijärven Uutisille, että asia on nyt vireillä KHO:ssa. KHO:sta ei pystytä vielä kertomaan tarkemmin, millä aikataululla asian käsittely etenee, sillä asialle ei ole vielä nimetty esittelijää.

Alun perin Matti Aaltio teki Helsingin hallinto-oikeuteen valituksen, jossa hän vaati Nurmijärven kunnan asemakaava- ja rakennuslautakunnan viime keväänä tekemän vanhan seurakuntatalon purkamisen mahdollistavan kaavamuutos päätöksen kumoamista. Aaltio totesi valituksessaan mm., että seurakunta on tarkoituksella jättänyt suojellun rakennuksen huoltamatta.

Helsingin hallinto-oikeus ilmoitti lokakuussa, ettei se tutki luhtajokelaisen Aaltion valitusta, koska maakäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan päätöksestä saisivat valittaa vain lähialueen asukkaat, sellaiset henkilöt, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, tai sellaiset henkilöt, joiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Nyt Aaltio vetoaa tuoreessa valituksessaan siihen, että Helsingin hallinto-oikeus on hänen mukaansa menetellyt virheellisesti jättäessään valituksen tutkimatta.

– Silloin, kun kohteella on valtakunnallista merkitystä, ei sovelleta maankäyttö- ja rakennuslakia vaan rakennusperinnön suojelemisesta annettua lakia, jolloin valittaa voi kuka tahansa. Seurakuntatalo kuuluu kirkonmäen miljööseen, jonka Museovirasto on vuonna 2009 nimennyt valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi RKY, Aaltio sanoo.

Lisäksi Aaltio kertoo, että KHO otti jo vuonna 1996 kantaa seurakuntatalon suojeluun, koska seurakunta oli valittanut Uudenmaan ympäristökeskuksen asettamasta talon purkamisen estäneestä toimenpidekiellosta.

– KHO päätti tuolloin pitää toimenpidekiellon voimassa ja perusteli päätöstään mm. sillä, että talo kuuluu kirkonmäen miljööseen ja edustaa sodanjälkeisen ajan rakennuskulttuuria. Kirkonmäen kulttuuritoriallinen merkitys on myöhemmin entisestään korostunut, kun Museovirasto 2009 nimitti Nurmijärven kirkonmäen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY).

– KHO joutuu nyt arvioimaan, voiko se antaa aikaisemmasta lausunnostaan poikkeavan lausunnon, vaikka lausunnon perusteet eivät ole muuttuneet.

Aaltio kertoo tehneensä lisäksi asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

– Se on kohdistettu lähinnä ely-keskuksen lausuntoon, joka on hyvin ristiriitainen. Ensin todetaan, että vanha seurakuntatalo on korjauskelpoinen ja pakottavaa syytä purkamiseen ei ole. Kuitenkin sitten, vaikka rakennuksen sisäosat eivät suojelun piiriin kuulukaan, oletetaan, että sisäosien korjaustoimenpiteet merkitsevät uusrakentamista.

– Lausunnossa tuodaan esiin, että rakennus on hirsirakenteinen, mutta asiantuntemuksen puutteesta johtuen ei oteta lainkaan huomioon sitä käänteentekevää vaikutusta, joka tällä seikalla on rakennuksen kestävyyden ja korjaamisen kannalta. Ely-keskuksen lausunto on harhaanjohtava ja sillä on ollut kyseisessä päätöksenteossa ollut ratkaiseva asema, Aaltio sanoo.

Lisää aiheesta

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut