Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

”Aikainen kyntö takaa pitkän kasvukauden” – Maanviljelijä aloitti kynnöt helmikuussa

Mitä ihmettä! Kaikkea sitä näkeekin!

Maanviljelijä kyntää peltoa tähän aikaan vuodesta.

Keskieurooppalaista meininkiä, mutta jo on aikoihin eletty!

Näin tuumimme lukijan lähettämän kuvan äärellä ja hurautamme katsomaan moista ihmettä Rusutjärvelle.

Rantalan tilan isäntä pysäyttää sinisen New Hollandinsa vuokrapellon laitaan Hakanmäkeen aivan Nurmijärven rajalle.

– Ei voi olla totta, ohikulkijat ovat kommentoineet, Esa Haapasalo virnistää.

Edellinen muisto varhaisesta kynnöstä on niinkin kaukaa kuin 1970-luvun puolivälistä, kun Haapasalo nuorena miehenä jo tammikuussa kynti peltoa yhdessä isänsä kanssa.

– Mutta silloin kynnettiin vain yhden viikon ajan, hän muistelee.

– Mutta tällaista talvea ei ole ollut koskaan.

Haapasalo kertoo, että hän valjasti ystävänpäivän aamuna 120-hevosvoimaa käyttöön ja lähti kyntöhommiin. Pellon muokkaus kesti kahdeksan tuntia. Valmista tuli kolme hehtaaria.

– Maa oli ihan sulana. Mutta muuten kevätkyntö on kaikkein vaikein laji. Savimaa hienontuu huonosti, mutta nyt auttaisi pikku pakkanen.

Kevätkyntö ei Suomessa edes sovi kaikille maatyypeille.

Haapasalo tarkastelee kyntöjälkeä: se on suorastaan erinomainen.

– Aika tasainen, hän arvioi tyytyväisenä.

Nyt kyntöhommiin tuli muutaman päivän tauko, kun monta päivää kestänyt myrsky nostatti veden pelloille.

– Ei voi mennä koneella pellolle nyt. Vasta lähipäivinä. Jäljestä tulisi liian huonoa. Pitää odottaa että tulva laskee ja maa kuivuu.

Voiko aikaisesta kevätkynnöstä koitua kenties jotakin haittaa?

Ei. Pikemminkin päinvastoin.

– Mitä aikaisemmin pääsee kyntämään, sitä enemmän on kasvupäiviä ja puiminen aikaistuu loppukesästä, hymyilee Haapasalo.

Puimiselle elokuu ja viimeistään syyskuun ihan alku ovat parasta aikaa.

Kaikkiaan Haapasalolla on vuokrapeltoa 14,5 hehtaaria.

Se on siirtymävaiheen kauraa.

– Menee Hankkijalle.

Pelloista tulee vähitellen luomupeltoja.

Talvisin Haapasalo tekee maatöiden lisäksi lumenaurausta kunnan tilauksesta.

– Tänä talvena olen ollut vain kerran lumihommissa ja kahdesti hiekoittamassa.

Siinä kaikki.

Mutta ihmisen muisti on tunnetusti todella lyhyt. Kuka muistaa, kuinka paljon lunta oli viime talvena?

– Paljon. Esa, sinäkin nukuit lumitöiden väleissä traktorissa, muistuttaa pellon laidalla naapuri Jukka Multala

Lupaamme palata kaurapellon laidalle ensi keväänä.

Toistuuko lämpöaalto vai onko pellolla metri lunta?