Koronavirustartunnan saaneita voi olla Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella monikymmenkertainen määrä varmistettuihin tapauksiin verrattuna, selviää THL:n tekemästä vasta-ainetutkimuksesta.
Vasta-ainetutkimuksilla voidaan kerätä tietoa koronavirustartunnan saaneiden osuudesta väestössä.
THL selvitti vasta-aineiden esiintymistä Husin alueella eri syistä laboratoriotutkimuksissa käyneiden henkilöiden verinäytteistä.
– Selvitys on ensimmäinen alustava arvio siitä, kuinka laajalle koronavirusepidemia on levinnyt Hus-alueella, ja kuinka suuri osuus on mahdollisesti sairastanut taudin lieväoireisena tai oireettomana, sanoo tiedotteessa THL:n erikoistutkija Merit Melin.
Näytteet kerättiin Huslabin kliinisen kemian laboratoriosta kolmen peräkkäisen viikon aikana ajalla maalis-huhtikuussa.
Otokseen valittiin 442 näytettä 15–90-vuotiailta naisilta ja miehiltä, jotka olivat antaneet verinäytteen muiden syiden kuin tartuntatautiepäilyn vuoksi. Näytteet tutkittiin ilman henkilötunnisteita.
Ensimmäisen viikon otoksessa 145 tutkitusta näytteestä yhdessä (0,7 prosenttia) havaittiin vasta-aineita.
Toisen viikon otoksessa 150 tutkitusta näytteestä ei löytynyt vasta-aineita. Kolmannen viikon otoksessa 147 tutkitusta näytteestä viidessä (3,4 prosenttia) havaittiin vasta-aineita koronavirusta vastaan.
Vasta-aineiden muodostuminen kestää keskimäärin kaksi viikkoa, joten tulokset heijastavat tartuntojen esiintymistä kaksi viikkoa ennen näytteiden ottamista.
THL:n mukaan tutkittujen näytteiden ja löydösten pienestä määrästä johtuen tuloksia on tulkittava vielä varoen.
– Selvityksessä käytetty aineisto ei edusta väestöä yhtä hyvin kuin väestöstä tehtävä satunnaisotos, joten tulos on tässä vaiheessa hyvin alustava. Se on kuitenkin samansuuntainen kuin aiemmin Tanskassa verenluovuttajilla tehdyn vasta-ainetutkimuksen tulos, Merit Melin sanoo.
Vasta-aineiden esiintymistä tutkittiin kahdella eri testillä. Näytteiden seulontaan käytettiin kaupallista pikatestiä, jonka suorituskyky testattiin THL:ssa ennen tutkimusta.