Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kokous venyi yöhön: näin Keusoten Apotti-päätös syntyi – katso tästä, miten valtuutetut äänestivät

Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä ei ota käyttöön asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apottia. Yhtymävaltuusto päätti asiasta torstai-iltana äänin 18–23, 1 tyhjä.

Keusoten laskelmien mukaan Apotti olisi maksanut 10 vuoden aikana kuudelle jäsenkunnalle eli Hyvinkäälle, Järvenpäälle, Nurmijärvelle, Tuusulalle, Mäntsälälle ja Pornaisille yhteensä lähes 116 miljoonaa euroa.

Liki puolilleöin jatkuneessa Teams-etäkokouksessa Apotti-asian käsittely alkoi keskustelulla siitä, ovatko Tuusulan valtuutetut esteellisiä ylipäänsä antamaan äänensä Apotista – Tuusula kun on kuntana tehnyt liittymispäätöksensä Apottiin jo aiemmin.

Äänin 24–9, 1 tyhjä lopulta todettiin, että myös tuusulalaiset saattoivat äänestää Apotista.

Jo ennakkoon oli tiedossa, että Apotti-äänestyksestä tulee tiukka. Mäntsäläläisiä ja järvenpääläisiä oli kunnista ohjeistettu äänestämään liittymistä vastaan, ja asian kannalta ratkaisijoiksi nousseiden Hyvinkään ja Nurmijärven valtuutettujen äänet jakautuivat tasaisesti mutta lopulta kuitenkin niin, että ei-äänet voittivat.

Apotti on jo laajalti käytössä Husissa, helmikuusta lähtien myös esimerkiksi Hyvinkään sairaalassa. Julkisuudessa järjestelmä on kerännyt paljon kritiikkiä, etenkin käyttöönoton alkuvaiheessa Vantaan Peijaksessa.

Yhtymävaltuustossa Apotista pidettiin pitkiä puheenvuoroja. Moni valtuutettu oli huolissaan järjestelmävalinnasta tilanteessa, jossa valtakunnan sote-ratkaisu on kesken ja kuntatalous sakkaa, mitä koronapandemia vain pahentaa.

Osa Apottia vastustaneista kritisoi asian valmistelua Keusotessa yksipuoliseksi. Nurmijärveläisen Riina Mattilan (kok.) mielestä Apotin erinomaisuudesta on kerrottu "asenteellisesti" vaihtoehtoja kertomatta.

Vastustajat myös uumoilivat, että Apotista voisi koitua myöhemmin vielä lisäkustannuksia Keusotenkin maksajakunnille.

Käyttäjien huonot Apotti-kokemukset nousivat esiin useissa puheenvuoroissa. Apotin kannattajista Keusoten yhtymähallituksen hyvinkääläinen puheenjohtaja Annika Kokko (kok.) sanoi näkevänsä Apotin hyödyt haittoja suurempina. Kokko myös muistutti, että aina kun tehdään uutta, syntyy muutosvastarintaa, ja kertoi saaneensa käyttäjiltä myös positiivista palautetta.

Apotin vastustajat kertoivat kentältä tulleen viestin olleen kuitenkin juuri päinvastainen.

– Ammattilaisten arviot on sivuutettu, mäntsäläläinen Heli Hallikainen (sd.) tiivisti ja sanoi lupauksen Apotin tuottamasta tuottavuusloikasta olevan kyseenalainen.

– Samaa määrää potilaita ei pystytä palvelemaan, koska Apotti vaatii lisää aikaa, Riina Mattila kommentoi.

Varsinaisen hylkäämisesityksen teki yhtymävaltuuston perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron pitänyt järvenpääläinen Mikko Taavitsainen. Hän kommentoi muun muassa, että asiakas- ja potilastietojärjestelmästä voisi myös valmistella aidon kilpailutuksen, "mielellään yhdessä muiden kuntien tai kuntayhtymien kanssa".

Esimerkiksi Husiin kuuluvan Espoon kaupunginhallitus päätti jo aiemmin huhtikuussa, ettei kaupunki lähde Apottiin mukaan.

Kokouksessa käsiteltiin Apotin lisäksi muun muassa hallintosäännön täydentämisasiaa.

Yhtymähallituksen esitys oli lisätä hallintosääntöön pykälä poikkeusolojen erityisestä toimivallasta. Se mahdollistaisi yhtymähallituksen tavallista nopeamman koollekutsumisen kiireelliseen päätöksentekoon.

Sen lisäksi se antaisi suurta valtaa kuntayhtymän johtajalle, jolla olisi toimivalta päättää "kaikista välttämättömistä kuntayhtymän palveluiden tilapäisistä muutoksista erityistilanteen tai poikkeusolojen niin vaatiessa".

Hyvinkääläisen Tuija Linna-Pirisen (sd.) esityksestä pykälä palautettiin valmisteluun äänin 5–35, 1 tyhjä.