Laastareita, tupakantumppeja ja yksi kopterikamera – Mikko Mahlamäki kartoittaa Sääksjärven roskaantumista

OPINNÄYTETYÖ Roskia löytynyt eri puolilta järveä.

Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelevan Mikko Mahlamäen opinnäytetyö käsittelee Sääksjärven roskaantumista järvessä ja sen rantaviivalla. riikka jokinen

Riikka Jokinen

Sääksjärven roskaisuudesta saadaan kenties ensimmäistä kertoo tietoa, kun Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Mikko Mahlamäki kartoittaa opinnäytetyössään Sääksjärven roskaantumista järvessä ja sen rantaviivalla.

Mahlamäen työssä on mukana kuusi eri kohdetta järveltä: Sääksjärven uimaranta, Röykän uimapaikka, Säippäsaaren edusta, Haukilammen edusta, geofysikaalisen observatorion ranta sekä järven luoteisosassa sijaitsevan leirikeskuksen ranta.

Käytännössä Mahlamäki on kartoittanut roskaantumista linjaköysien avulla. Hän on vetänyt jokaiseen kohteeseen kolme 50 metristä linjaköyttä: ensimmäisen rantaviivan tuntumaan, toisen 20 metriä rannasta ja kolmannen 40 metriä rannasta.

– Linjaköyden molemmilta puolilta noin metrin alueelta olen kerännyt kaikki silmillä havaitsemani roskat, hän kertoo.

Käytännössä Mahlamäki keräsi Sääksjärvestä makroroskia, eli yli 25 millimetrisiä roskia sekä osittain myös mesoroskia, eli 5–25 millimetrisiä roskia. Mikroroskia, eli alle viiden millimetrin kokoisia roskia, ei ole mukana tutkimuksessa, sillä niitä ei voi silmillä havaita.

Mahlamäki toteutti opinnäytetyönsä kenttävaiheen heinäkuussa. Syvällä vedessä hän keräsi roskia sukeltamalla. Apuna oli pintamies.

Varsinaiset tutkimustulokset julkaistaan vasta työn valmistuessa loppuvuodesta.

Sen kuitenkin Mahlamäki jo paljastaa, että jokaisesta kuudesta kohteesta löytyi roskia.

– Suurin osa löydetystä roskasta, jota olen kerennyt perata, on aika tyypillistä roskaa, jota ihmisiltä jää, eli laastareita, tupakantumppeja sekä erilaisia pakkausmuoveja, hän listaa.

Mahlamäki yllättyi siitä, että Sääksjärven uimaranta, jossa on paljon virkistyskäyttöä, oli yllättävän puhdas.

– Siellä oli roska-astioita noin 20 metrin välein. Se oletettavasti vaikuttaa positiivisesti siihen, etteivät ihmiset jätä niin paljoa roskaa rannalle. Odotin, että Sääksissä olisi ollut enemmän roskaa.

Vastaavasti vähemmällä virkistyskäytöllä olevissa paikoissa oli enemmän roskaa kuin Mahlamäki etukäteen odotti.

– Esimerkiksi observatorion ranta yllätti. Miten ihmeessä sinne on päätynyt roskaa?, hän pohdiskelee ja painottaa, että roskan kulkeutuminen vaatisi enemmän selvittelyä ja tutkimusta.

Osa Mahlamäen vedestä löytämistä roskista oli myös todella vanhaa, jopa vuosikymmenten takaista. Vedestä Säippäsaaren edustalta löytyi myös muutaman vuoden vanha drone eli kopterikamera.

Myös esimerkiksi Säippäsaaressa oli paljon roskaa, mutta saaren roskat eivät sisälly tutkimukseen.

­– Muuten työstä tulisi liian laaja.

Mahlamäki tekee opinnäytetyönsä yhteistyössä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Apuna on ollut myös muun muassa Nurmijärven Ladun luonto- ja eräopas Keijo West.

Mahlamäki itse innostui työnsä aiheesta, sillä Sääksjärvi on hänelle jo lapsuudesta saakka tuttu paikka.

– Olen käynyt täällä paljon uimassa ja sukeltamassa. Sääksjärven näkyvyys on myös hyvä, minkä takia roskakartoitusta on hyvä tehdä juuri tässä järvessä, Hyvinkäällä asuva Mahlamäki kertoo.

Viime vuosina julkisuudessa on myös puhuttanut paljon merien roskaisuus. Järvien roskaisuus on kuitenkin jäänyt vähemmälle huomiolle.

– Roskakartoituksen avulla Sääksjärvestä löytyvien roskien määrästä ja tyypistä on mahdollista saada alustava arvio, hän kiteyttää.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.