Viljasato on jäämässä huonoksi – "Jo kaksi huonoa vuotta peräkkäin"

Tuomas ja Arto Alastalon mukaan herne on selvinnyt kuumuudesta ja kuivuudesta paremmin kuin vilja. Alastalon pelloilla viljellään tänä vuonna hernettä ensimmäistä kertaa. – Valkuaiskasvien viljelyä suositellaan Suomessa lisättävän. Useampi laji on myös hyvää riskinhallintaa. Joku sato aina onnistuu. Mia Lagström

Mia Lagström

Viljasadon tilanne ei näytä maatalousyrittäjä Arto Alastalon mukaan kovinkaan hyvältä.

– Tässä on ollut nyt kaksi huonoa vuotta peräkkäin. Viime vuonna näytti siltä, että saadaan ennätyshyvä sato ja sitten tulivat syksyn sateet, jotka pilasivat puinnin. Vettä tuli niin paljon, ettei syysviljoja päässyt kylvämään lainkaan.

Tänä vuonna sadon kohtaloksi on koitunut kesän kuumuus ja kuivuus. Erityisesti on kärsinyt aikaisin pellolle kylvetty vilja. Toukokuun kuumuus ja tuulisuus kuivattivat maan muutamassa päivässä, eikä vilja päässyt hyödyntämään kevätkosteutta. Varsinkin ohrapellot ovat tällä hetkellä surkea näky.

– Oras taimettui liian nopeasti. Sen sijaan, että se olisi tehnyt sivuversoja, tuli siitä pitkää ja kapeaa. Paikka paikoin pellot ovat todella harvoja. Juhannuksen sateet saivat viljan itämään uudestaan ja nyt kypsyvän siementen joukossa on vihreää kasvustoa ja siementä. Suunnitelmissa oli kasvattaa mallasohraa, mutta sen pitäisi olla tasalaatuista.

Vaikka sato tulee olemaan huono, ei Alastalo kutsuisi vuotta katastrofaaliseksi. Alastalon tila on iso ja käsittää erityyppistä maata. Multavassa, soisissa paikoissa kasvusto on kohtuullisessa kunnossa savimaahan verrattuna.

– Lopputuloksen näkee sitten puinnin aikaan. Täytyy vain toivoa, että kelit jatkuvat suhteellisen hyvinä, että pääsee puimaan ajoissa. Jos nyt tulisi yhtä sateinen syksy kuin viime vuonna, merkitsisi se jo katastrofia.

Jos jotain hyvää vuodesta voisi sanoa, onnistuvat syyskylvöt tänä vuonna hyvin. Alastalon pelloille tullaan kylvämään syksyllä ainakin ruista. Tämä kuitenkin edellyttää, että syksy jatkuu lämpöisenä ja aurinkoisena.

ProAgrian asiantuntijan Kalle Laineen mukaan satotilanne ei näytä hyvältä. Kuivuudesta on kärsinyt eniten ohra, jota viljellään Suomessa selvästi eniten (noin 22 prosenttia viljelypinta-alasta). Kuivuudesta eivät ole pitänee myöskään kaura ja vehnä.

– Paras satopotentiaali olisi edellyttänyt sateita toukokuun lopulla ja silloin oli hirvittävän kuivaa.

Parhaiten tänä vuonna ovat pärjänneet Laineen mukaan herne ja härkäpapu. Niiden satopotentiaalin kannalta paras hetki sateelle oli juuri juhannuksen tienoilla. Myös rypsille ja rapsille sateet osuivat otollisesti kukinnan aikaan. Vaikka satotilanne näyttää huonolta, ei Laine kutsuisi vuotta vielä katovuodeksi.

– Paniikkiin ei syytä ole. Tavalliselta viljatilalta saadaan kuitenkin jotain satoa, eikä huono viljatilanne todennäköisesti näy kuluttajalle asti. Karjankasvattajilla saattaa tosin olla tukala tilanne, sillä rehu tulee olemaan vähissä.

Eniten viljellään ohraa

Viime vuonna viljasatoa saatiin 3,4 miljardia kiloa, mikä oli 4 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Vuoden 2017 sato oli 2000-luvun toiseksi pienin johtuen pienentyneestä kylvöalasta sekä suuresta katoalasta. Sen sijaan hehtaarisadot (kg/ha) olivat tavanomaista korkeampia.

Ohrasato väheni vuodesta 2016 8 prosenttia, kaurasato 2 prosenttia ja vehnäsato 3 prosenttia. Sen sijaan ruissato kasvoi 31 prosenttia. Ruissato oli suurin sitten vuoden 1990.

Eniten Suomessa viljellään ohraa (463 000 ha). Seuraavaksi eniten kauraa (325 000 ha), vehnää (190 000 ha) ja ruista (17 300 ha).

Viljan jälkeen eniten viljellään kuminaa (27 700 ha), perunaa (22 000) ja härkäpapua (20 000 ha).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.