Helsingin hallinto-oikeus perustelee Kirkkotien pohjoisosan asemakaavasta tehdyn valituksen hylkäämistä monilla tavoin.
Valituksen tehnyt maanomistaja vaati päätöksen kumoamista muun muassa sillä perusteella, että osallistumismahdollisuudet kaavan valmisteluvaiheessa eivät toteutuneet hänen mukaansa maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.
Hallinto-oikeus kuitenkin toteaa, että kaavamuutoksen vireille tulosta ja kaavamuutosluonnoksista ja -ehdotuksesta on tiedotettu laissa säädetyin tavoin ja osallisille on varattu tilaisuus mielipiteensä ilmaisemiseen.
–Siihen on siten ollut riittävä mahdollisuus kaikilla halukkailla kaavan osallisilla ja myös kunnan jäsenillä, hallinto-oikeus perustelee valituksen hylkäämistä.
Kaavoitusmenettely ei myöskään ollut oikeuden mukaan virheellistä senkään takia, ettei asemakaavamuutoksesta järjestetty yleisötilaisuutta.
Valittaja vetosi myös muun muassa siihen, ettei Keski-Uudenmaan ympäristökeskukselta aikoinaan pyydetty asiasta lausuntoa.
Hallinto-oikeuden mukaan ympäristökeskukselle lähetettiin lausuntopyyntö, mutta keskus ei lausuntoa antanut.
–Viranomaisella on harkintavalta lausunnon antamisen suhteen. Menettely ei ollut virheellistä sillä perusteella, ettei lausuntoa annettu, oikeus perustelee.
Maanomistaja otti valituksessaan esille myös muun muassa meluesteen rakentamisen, massojen sijoituspaikat ja Kirkkotien maaperäongelman ja vaati muutosta muun muassa ohikulkutien linjaukseen.
Oikeus kuitenkin toteaa, että kaavan hyväksyvällä kunnan toimielimellä on itsehallinnon perusteella ja maankäyttö- ja rakennuslain asettamissa rajoissa oikeus päättää siitä, minkälaisen kaavan se alueelle laatii.
–Hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu tutkia päätöksen tarkoituksenmukaisuutta eikä siis sitä, olisiko jokin muu maankäytöllinen ratkaisu, kuten Kirkkotien jättäminen ennalleen tai melusuojauksen toteuttaminen muulla kuin kaavaratkaisussa esitetyllä tavalla, parempi kuin tehty kaavaratkaisu, oikeus toteaa.
Hallinto-oikeus toteaa myös, että se seikka, että suunnittelualueen asukkaiden elinympäristö asemakaavamuutoksen johdosta muuttuu, ei yksin tee kaavapäätöksestä lainvastaista, mikäli asemakaava muutoin on maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyjen sisältövaatimusten mukainen.