Klaukkalan epäsiisti yleisilme harmittaa monia taajamassa asuvia, mutta puutarhuri ja viherrakentaja Ismo Nurmi on mennyt askeleen pidemmälle.
Hän laati heinäkuussa adressin, joka vetoaa Klaukkalan siisteyden puolesta.
– Paikat pursuavat pitkää horsmaa ja metrin pituisia rikkaruohoja. Taajaman yleisilme on aivan luokattoman epäsiisti, Nurmi suomii adressissa.
Toistaiseksi siisteysadressi on kerännyt 54 allekirjoitusta.
Nurmen mielestä Klaukkala on muihin Nurmijärven taajamiin verrattuna poikkeustapaus. Muualla kunta hoitaa asiat hänen mukaansa ”melko mallikkaasti”
Hän ihmettelee, miksi kunta laiminlyö Klaukkalan ympäristön huolenpidon.
– Esimerkiksi Kirkokylän keskusta on koristeltu kukkaripustuksin. Mutta kun ajaa Klaukkalaan, vain heinät rehottavat tienvierustoilla ja ojanpientareilla, hän purkaa harmiaan.
Kirkonkylän ja Rajamäen ylläpito on suoraan kunnan vastuulla.
Klaukkalassa tilanne on toinen. Taajaman huolintavastuut kuuluvat Klaukkalantien ylläpidosta vastaavalle Uudenmaan ely-keskukselle sekä yksityiselle urakoitsijalle.
Nurmi pitää tilannetta epäkiitollisena. Hänen mielestään Nurmijärven ei pitäisi vetäytyä edellä mainitun vastuujaon taakse.
– Kunnan pitäisi ottaa yhteyttä ely-keskukseen ja todeta, että jos alueita ei pidetä kunnossa, kunta hoitaa ne ja lähettää sitten laskun elylle.
Taajaman ilmeen kohentamiseksi hän ehdottaa Klaukkalantien muuttamista puistomaiseksi bulevardiksi.
Nurmi pahoittelee, että läpikulkuväylän istutuksista ja yleisilmeestä ei tällä hetkellä oikein välitetä.
– Klaukkalantiestä voisi tehdä kivan näköisen bulevardityyppisen väylän istutuksineen, puistonpenkkeineen ja infotauluineen.
KunnanpuutarhuriTapio Peltonen jarruttelee ajatusta ely-keskukselle lähetettävistä korvausvaatimuksista.
– Nurmen esitykset Klaukkalantien parantamiseksi tulevat ajankohtaiseksi ohitustien valmistuttua, hän toteaa.
Nurmen adressin allekirjoittanut kunnanvaltuutettu Visa Tarikka (kok.) kummastelee Nurmijärven viheraluepolitiikkaa laajemminkin.
Hän vertaa toisiinsa Mikkelin kaupungin ja Nurmijärven kunnan tilannetta: Mikkelissä puistoihin käytetään vuosittain noin 22 euroa kuntalaista kohden. Nurmijärvellä samoihin tarkoituksiin suunnataan seitsemän euroa vuodessa.
– Eletäänkö pääkaupunkiseudun tuntumassa Nurmijärvellä enemmän ”maalla” kuin maakunnissa, hän kysyy.