Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kuolleella eläimellä ja Klaukkalan tammikuisella "sudella" ei yhteyttä – poliisi tyrmää väitteet

Nurmijärven alueelta Metsäkylästä lauantaina kuolleena löytynyt, alustavasti sudeksi arvioitu eläin, on kirvoittanutkeskusteluasosiaalisessa mediassa.

Kiinnostuksen kohteeksi on noussut myös tammikuussa Klaukkalassa liikkunut eläin, jonka paikallinen suurpetoyhdysmies totesi silloin koiraksi. Sellaisiakin arveluja on esitetty, että nyt kuolleena löytynyt eläin olisi sama, joka nähtiin tammikuussa Pikimetsässä Viirupöllöntiellä, Kirkkotien sillalla ja Mäntysalon pellolla. Jotkut epäilevät, että Klaukkalassa liikkunut eläin olisi joutunut auton töytäisemäksi lähes heti taajama-alueelta poistuttuaan ja lojunut Vanhan Hämeenlinnantien varressa siitä asti.

– Kuvien perusteella tammikuussa Klaukkalassa liikkunut koiraksi todettu eläin ei ole sama kuin nyt kuolleena löytynyt. Tammikuisen eläimen väritys ei vastaa nyt löytyneen eläimen väritystä, toteaarikoskomisario Markku Tuominen.

Riistamiehenä tunnettu Tuominen näki Vanhan Hämeenlinnantien varresta löytyneen kuolleen eläimen heti lauantaina. Tammikuisesta kulkijasta hän on nähnyt vain kuvamateriaalia.

– Vanhan Hämeentien varresta löytyneestä eläimestä minulle jäi sellainen mielikuva, että se on ollut kuolleena korkeintaan löytöpäivän varhaisesta aamusta lähtien, Tuominen sanoo.

Mielikuva perustuu kuolonkankeuteen. Se alkaa Tuomisen mukaan noin kahden tunnin kuluttua eläimen kuolemasta, ja katoaa noin kahden vuorokauden kuluttua.

– Jos eläin olisi maannut tienposkessa tammikuusta lähtien, siitä olisi varmasti tehty lukuisia havaintoja. Muut luonnoneläimet olisivat myös käyttäneet sitä ravinnokseen. Ensimmäisenä varislinnut olisivat nyppineet siltä silmät. Raadonsyöjät taas aloittavat raatelemisen peräsuolen ympäriltä ja kiveksistä eli sieltä, missä iho on ohuinta. Löydetyssä eläimessä ei ollut merkkejä tällaisesta.

Tuominen myöntää, että tammikuisen susihavainnon jälkeen sekä poliisi että paikallinen riistanhoitoyhdistys saivat useita susihavaintoja, eikä niitä kaikkia ehditty varmistaa.

– Jälkien tutkiminen on kärsivällisen ihmisen hommaa. Susihavainto ei saisi perustua yhteen tassunjälkeen, vaan jälkivanaa pitäisi voida seurata pidempään ja tarkkailla samalla myös sitä, millaisista asioista kyseinen eläin on ollut kiinnostunut, Tuominen selvittää.

Taajama-alueella jälkiä on usein vaikea seurata esimerkiksi liikenteen vuoksi riittävän pitkään, jotta havainnot olisivat luotettavia.

Metsäkylästä lauantaina aamupäivällä löytynyt susi on lähetetty Eviraan tutkittavaksi. Lajitunnistusta odotetaan muutaman päivän sisällä, mutta DNA-tutkimuksen valmistumiseen kuluu pidempi aika.