Luusereita ei ole! Nurmijärveläinen Satu Uusiautti sanoo, että kuka vain voi olla menestyjä – "Olennaista on, että ihminen ottaa opikseen ja jatkaa yrittämistä"

Todellinen menestys on sitä, että tuntee olevansa hyvä työssään, professori sanoo.

Menestyksen on perinteisesti ajateltu näkyvän ulospäin. AOP

Katariina Hakaniemi

Yritysjohtajat, tähtinäyttelijät, poliitikot, popmuusikot ja huippu-urheilijat.

Siinä liuta ammattikuntia, joihin sana menestyminen herkästi yhdistyy. Mieleen piirtyy kuva jakkupukuisista uraihmisistä, palkintogaaloista ja paksuista lompakoista.

– Niin, se on perinteinen tapa ajatella, sanoo kasvatustieteen professori Satu Uusiautti Lapin yliopistosta.

Hän haluaa ravistella käsitystä siitä, mitä menestys on. Siksi hän puhuu mielellään menestyksen uusista mittareista, joissa korostuvat muun muassa optimismi, motivaatio, yhteistyö ja kyky selviytyä.

– Suorituspaineiden kyllästämä aikamme tarvitsee niitä.

Satu Uusiautti, 39, kiinnostui menestyksestä tutkittuaan, miten neuvolatyöntekijät selvisivät uusien atk-laitteiden aiheuttamasta stressistä. Ilmeni, että uudistuksesta luovivat läpi parhaiten ne, joilla oli myönteinen kuva työstään ja osaamisestaan.

Tästä innostuneena Uusiautti alkoi tehdä väitöskirjatutkimusta siitä, miten työssä menestyminen linkittyy ihmisen hyvinvointiin. Hän on sittemmin jatkanut pioneeritutkimustaan työyhteisöjen tutkimuksessa.

Uusiautti haastatteli väitöstutkimusta varten lukuisten ammattikuntien edustajia papeista poliiseihin ja hoitajista yritysjohtajiin. Samalla hän tuli luoneeksi käsitteen menestyksen uusista mittareista.

Haastateltuja yhdisti ajatus siitä, että he kokivat työnsä merkitykselliseksi ja tiesivät, missä ovat hyviä.

– Yllättävän vähän puhuttiin rahasta.

Uusiauttilta kysytään toisinaan, voiko siivooja olla menestyjä. Tietenkin, hän sanoo. Menestymisen kriteerit sopivat alalle kuin alalle.

Hänen mukaansa jokaisella on vahvuuksia, jotka huomaamalla ja hyödyntämällä voi kukoistaa ja kehittyä työssään. Menestyksen mittarit eivät perinteisessä mielessä ole mittareita lainkaan.

Uusiautti on itsekin monen silmissä menestyjä. Hän on voinut opiskella ja hyödyntää osaamistaan. Entä jos on kasvanut perheessä, jossa ei ole kannustettu eteenpäin ja koko työura on sarja epäonnistumisia? Jos kokee olevansa luuseri?

– Silloin voi miettiä, mihin ajatus pohjaa. Katse kannattaa suunnata omien luonteenvahvuuksien tunnistamiseen, sillä jokaisella niitä on.

Joskus epäonnistuminenkin voi johtaa menestykseen. Olennaisinta on, ottaako ihminen opikseen ja jatkaako yrittämistä. Joustavuus, sisukkuus ja kyky nousta uudestaan tolpilleen kaatumisen jälkeen ovat monen menestyjän salaisuus.

– Sitä kutsutaan resilienssiksi, Uusiautti sanoo.

Professori Satu Uusiautti on tutkinut menestymisen linkittymistä hyvinvointiin. Marko Junttila

Suomalaiset rakastavat tilastoja ja mittaavat onnistumisia mielellään onnellisuusbarometrien ja Excel-taulukoiden valossa.

– Todellinen menestys ei kuitenkaan ole vain tuottavuutta ja tehokkuutta. Menestys on koko se tekemisen prosessi, joka johtaa tiettyyn lopputulokseen. Sitä voi myös olla vaikkapa hyvä asiakaspalvelu tai tunne siitä, että on tehnyt työnsä hyvin.

Ihmisen omaa kokemusta menestymisestä ei Uusiauttin mielestä aina arvosteta tarpeeksi. Syytä olisi, sillä se synnyttää hyvän kehän: Jos kokee olevansa hyvä työssään, itsetunto kohoaa ja motivaatio kasvaa. Tämä heijastuu omaan työtiimiin ja koko työyhteisöön – ja lopulta myös yrityksen tulokseen.

Fiksussa työyhteisössä ei säästellä kehuja, sillä siellä tiedetään niiden teho.

Vaikka Uusiautti puhuukin uusista menestyksen mittareista, se ei tarkoita, etteivätkö myös artikkelin alussa mainitut parrasvaloissa paistattelijat voisi olla aitoja menestyjiä.

– Tärkeintä on, että he ovat sinut itsensä kanssa eivätkä menestymisen vaatimukset ole päälle liimattuja.

Hän

Satu Uusiautti

Kasvatustieteen, erityisesti kasvatuspsykologian professori Lapin yliopistossa ja myös yliopiston vararehtori.

Hänen väitöskirjansa käsitteli työmenestystä: ”Tänään teen elämäni parhaan työn”: työmenestys Vuoden työntekijöiden kertomana, 2008.

Julkaissut noin 280 tieteellistä artikkelia ja noin 20 kirjaa, uusimpana Tunnista vahvuutesi ja menesty (Kirjapaja, 2019).

Tutkii parhaillaan kestävän menestyksen ilmiötä yhdessä Sanna Hyvärisen kanssa.

Syntynyt Ruotsissa 1980 mutta muuttanut jo kahdeksankuisena Rovaniemen maalaiskuntaan.

Asuu miehensä ja 11-vuotiaan poikansa kanssa Nurmijärvellä.

Teoria

Menestyksen mittarit

Syvä motivoituneisuus ja merkityksen tunne.

Monipuolinen kompetenssi.

Myönteinen kokemus omasta työstä ja itsestä työntekijänä.

Optimismi.

Yhteistyö.

Lähde: Satu Uusiautti

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.