Helsingin hallinto-oikeuteen on tällä viikolla jätetty yhteensä 174 allekirjoittajan allekirjoittama valitus kunnanvaltuuston huhtikuussa tekemästä yksityistiepäätöksestä. Kaikkiaan mukana on asukkaita 52 eri tieltä.
Nurmijärven kunta päätti 22.4., että kunta ei jatka enää yksityisteiden hoitosopimuksia 1.5.2020 jälkeen, ja valtuusto siunasi uuden yksityisteiden avustusjärjestelmän ja myöntämisehdot.
Alun perin vuosi sitten asiaa käsitellessään kunta vetosi hoitosopimusten irtisanomisessa 1.1.2019 voimaan tulleeseen yksityistielakiin ja siihen, että uuden lain myötä kunnan avustus voi olla vain rahallista avustusta.
Hallinto-oikeuteen jätetyssä valituksessa vaaditaan kunnalle asian täytäntöönpanokieltoa ja päätöksen oikaisemista vuosikymmeniä kunnan hoitovastuulla olleiden asemakaavan ulkopuolisten teiden osalta.
Valituksen mukaan suurin osa kunnan yksityisteistä, eli noin 160 km, on sellaisia teitä, jotka Nurmijärven kunnanvaltuusto otti vuosikymmeniä sitten hallinnollisilla päätöksillä kunnossapitovastuulleen ja hoitoonsa.
– Näiden teiden päihin asennettiin haltuunottopylväs, jolla ilmaistiin tien olevan kunnan tie ja teiden hoito on ollut kokonaan kunnan vastuulla. Tämän jälkeen kunta ei ole ollut missään yhteyksissä haltuun ottamiensa teiden asukkaisiin eikä näin ollen ole edellyttänyt myöskään tiehoitokuntien ylläpitämistä. Näiden teiden varsilla esim. lohkomistoimituksissa ei uusille tiloille ole perustettu tieoikeuksia, eikä ole määritelty teiden osalta tieyksiköitä. Myöskään näiden teiden varteen muuttaneiden tontti- ja talokauppakirjoissa ei ole ollut mitään mainintaa yksityistierasitteista. Näiden teiden hoito on siis siirtynyt pysyvästi kunnan vastuulle, valituksessa todetaan.
Valituksen mukaan ennen päätöksiä olisi valtuustolle ja hallitukselle pitänyt kartoittaa, millä teillä on ollut toimivat tiehoitokunnat, jotka ovat saaneet yksityistieavustuksia ja ne asemakaavan ulkopuoliset tiet, jotka kunta on ottanut yksiselitteisesti jo vuosikymmeniä sitten hoitovastuulleen.
– Nyt kunnanvaltuusto ja -hallitus tekivät kategoriset päätökset koskemaan kaikkia asemakaavan ulkopuolisia teitä. Virheellisten ja puutteellisin selvitysten johdosta valtuuston päätös on selkeästi ristiriidassa Kuntaliiton ohjeiden kanssa ja päätös rikkoo räikeästi yhdenvertaisuusperiaatetta.
Valituksessa todetaan, että laissa ei ole kieltoa, etteikö kunta voisi toimia yksityistien pitäjänä, kuten tähänkin asti on toimittu, ja valtaenemmistö kunnista jatkaa entiseen tapaan teiden ylläpitoa, lakimuutoksesta huolimatta.
– Hyvä hallintotapa myös edellyttää, että merkittävistä muutosesityksistä on käytävä neuvottelut osapuolten kesken, joita asia koskettaa.
– Ja jos yksipuolisena hallinnollisena ilmoitusasiana vain lisätään kotitalouden vuosikustannuksia tienhoidossa sadoilla, jopa yli tuhannella eurolla, kuntalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan. Näin nopea ja suuri muutos on ristiriidassa hyvään hallintotapaan liittyvän kohtuullisuusvaatimuksen kanssa.
Allekirjoittajat myös katsovat, että näin isosta merkittävästä päätöksestä olisi tehtävä vaikutusarviot.
– Asemakaava-alueen ulkopuolelle asumaan asettuneina olemme valmiit hyväksymään sen, että maksamistamme veroista huolimatta useimmat kunnan palvelut eivät ole samaa tasoa kuin taajamissa ja keskuksissa. Olemme olleet tien hoidossa (ylläpito aurauksineen) vuosikymmeniä yhdenvertaisessa asemassa asemakaava-alueella asuvien kanssa. Oikeus tiehen, tien hoitoon, ja käyttöön nykyisellä kiinteistö- ja kunnallisvero, ja kulurakenteella on pysyttävä ennallaan.