Alkanut hellejakso saa nyt ihmiset hikoilemaan ympäri Suomea. Ihminen voi hikoilla helteellä jopa 12 litraa päivässä – siksi jokaisen on tärkeä huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Erityisen alttiita nestehukalle ja lämpöhalvaukselle ovat koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvat henkilöt sekä lapset, kerrotaan Terveystalon tiedotteessa.
Kuten hikoilukin, myös nesteytyksen tarve on kesäkuumalla yksilöllinen. Virtsan väri kertoo nestetasapainosta paljon: jos virtsa on tavallista tummempaa ja tarvetta vessavierailuille tuntuu olevan harvemmin kuin yleensä, on juonut liian vähän vettä.
– Virtsan tummankeltainen väri näyttää nopeasti, kun nesteytys on jäänyt retuperälle. Normaalitilanteessa jano kertoo, kun on aika juoda, mutta helteellä se on myöhäinen merkki nesteytyksen tarpeesta. Hikoilun loppuminen on jo huolestuttava nestehukan merkki. Kovilla helteillä kannattaa siis pitää vesipullo jatkuvasti käsillä, neuvoo Terveystalon yleislääkäri Emilia Lagus tiedotteessa.
Oluet ja siiderit eivät auta ylläpitämään hyvää nestetasapainoa, vaan kuivattavat kehoa lisäämällä virtsaamisen tarvetta. Turvavälien lisäksi terassilla istuessa on tärkeä muistaa juoda joka toinen lasillinen vettä.
– Nestehukan ja lämpöuupumuksen oireet muistuttavat humalaa – väsyttää, kognitiiviset kyvyt heikentyvät ja tajunnan taso voi jopa laskea. Siksi nestehukkaa ei alkoholia nauttiessa aina huomaa, sanoo Lagus.
Jokainen hikoilee omalla tavallaan: ihmisellä on 2–4 miljoonaa hikirauhasta, ja niiden erittämän hien määrä riippuu muun muassa iästä, sukupuolesta ja liikuntatottumuksista. Kun lämpömittarin lukemat pitkästä aikaa kohoavat, hikoilemme aluksi tavallista enemmän, mutta tehottomammin.
– Uuteen lämpötilaan tottumisessa voi mennä seitsemästä kymmeneen päivää. Lämpötilan kohotessa keho hikoilee ensin moninkertaisesti, mutta tottuu sitten kuumuuteen. Runsas hikoilu voi tuntua kiusalliselta, mutta yleisesti ottaen hikoilu on normaalia. Se on terveen kehon tärkeä tapa viilentää itseään, jatkaa Lagus tiedotteessa.
Ihminen tarvitsee tavallisesti noin 1,5 litraa vettä päivässä, mutta hikoillessa keho kaipaa runsaampaa nesteytystä. Hien mukana keho menettää nesteiden lisäksi jonkin verran myös suolaa – siksi kivennäisvesi on hyvä juomavaihtoehto.
– Vesi on helteellä hyvä janojuoma, mutta varsinkin voimakkaasti hikoillessa voi olla hyvä juoda välillä myös kivennäisvettä. Neste- ja suolatasapaino pysyy kunnossa, kun korvaa kehosta haihtuneen nesteen nauttimalla juomaa, jossa on mukana elektrolyyttejä, eli esimerkiksi suolaa, toteaa Lagus.
Hän muistuttaa, että vanhukset ja muut koronaviruksen riskiryhmät ovat erityisen alttiita myös helteen vaikutuksille. Jos vanhus viettää paljon aikaa kotona sisätiloissa, tulisi sisäilman viilennyksestä huolehtia esimerkiksi tuulettimen avulla.